Pieni ja suuri energia

Nokian kännykät ja muutama nettipeli taitavat olla ainoat maailmanmenestykseksi nousseet suomalaiset kuluttajatuotteet. Vientiyrityksemme myyvät pääasiassa toisille yrityksille: paperia lehtitaloille, koneita ja laitteita eri teollisuudenaloille.
Suomen energiapolitiikassakin on nähty lähinnä yritykset, ei kansalaisia.
Tanskassa tuulivoima alkoi paikallisista hankkeista, joita valtio kannusti syöttötariffilla eli takuuhinnalla. Maanviljelijät huomasivat saavansa parhaan hehtaarisadon tuulisähköstä.
Nyt tuulivoima on Tanskassa miljardien vientiala ja iso työllistäjä. Se tuottaa Tanskan sähköstä noin 40 prosenttia, Suomessa noin kolme.
Saksan hallitus hyväksyi vajaat 20 vuotta sitten ”sadantuhannen katon” aurinkoenergiaohjelman. Tämä aloitti kehityskierteen. Nyt Saksassa on yli miljoona aurinkosähkötaloa ja maailmassa asennetaan puoli miljoonaa aurinkopaneelia päivässä.
Suomalaiset energiakihot tapaavat kauhistella Saksan uusiutuvan energian tukimaksuja. Saksalaiset itse kuitenkin kannattavat Energiewendeä eli käännettä uusiutuvaan energiaan. Tukihan jää omaan maahan, perheille, maatiloille, pienyrityksille ja osuuskunnille. Työpaikkoja on syntynyt satojatuhansia. Viime vaaleissa ainoa Energiewendeä vastustanut puolue putosi liittopäiviltä.
Toki Energiewendeä Saksassakin vastustetaan – perinteisissä sähköyhtiöissä. Meppivuosinani kuulin monta kertaa niiden madonlukuja. Vanhoja sähköjättejä närästää, kun alalle on tullut uusia toimijoita. Sähkön markkinahinta on laskenut, ja niiden voitot.
Suomessa energia-ala on yhä isojen pelikenttä. Kun meillä yhtenä Euroopan viimeisistä otettiin käyttöön uusiutuvan energian syöttötariffi, se rajattiin isohkoihin laitoksiin. Toisin sanoen suljettiin pois se, mihin yksityinen kansalainen pystyy.
Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa on laskettu, että Suomi pystyy halutessaan toimimaan kokonaan uusiutuvalla energialla. Tuuli- ja aurinkovoiman vaihtelu kompensoidaan varastoimalla sähköä muun muassa sähköautojen akkuihin ja ohjaamalla osaa kulutuksesta, esimerkiksi maalämpöpumppuja ja boilereita, sopiviin hetkiin.
Nokia pystyi aikoinaan kehittämään menestystuotteen, koska Suomi loi matkapuhelinten kotimarkkinat avaamalla matkapuhelut kilpailulle, vaikka silloinen monopoliyhtiö Posti-Tele rypisti vastaan.
Nyt kantaverkkoyhtiömme Fingrid on ehdottanut sääntöjä, jotka sulkisivat sähkön varastoinnista pois pienet yksiköt, kuten sähköautojen ja aurinkosähkötalojen akut. Toisin sanoen suljettaisiin pois kaikki, mikä on mahdollista yksittäisille kansalaisille ja perheille.
Älysähköverkkoja ja sähkön varastointiratkaisuja tarvitaan koko maailmassa. Suomi on pullollaan eteviä tietotekniikkaosaajia kehittämään niitä. Mutta he tarvitsevat asiakkaita kotimaassa, muuten ei synny uusia menestystuotteita vientiin.
Aktiiviselle energiakansalaisuudelle pitää antaa mahdollisuus.
Kolumni Aamulehdessä 4.12.2016