“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Paavi ja kirkot heräämässä ilmastonsuojeluun

Kun aamulla katsoin ikkunasta ulos, siellä näkyi suloinen kevätvihreys.

Ympäristövaliokunta keskusteli hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista (CCS, carbon capture and storage). Ikävä kyllä raportööri Chris Davies kannattaa hiiliteollisuuden ehdotusta, että jokainen maan alle varastoitu hiilidioksiditonni saisi kaksinkertaisen päästöhyvityksen. Komissio ehdottaa, että haudatut hiilidioksiditonnit katsottaisiin päästämättä jätetyiksi tonneiksi. Davies ehdottaa, että tämän lisäksi katsottaisiin vähennetyiksi yksi päästötonni. Tämä on ihan uskomattoman hölmö ehdotus. Kivihiilibisnes on kaksisataa vuotta vanha, kivihiilen poltto ei todellakaan tarvitse tällaisia tukiaisia. Brittiliberaali Chris Davies näyttää olevan mestari puhumaan kauniita yleisellä tasolla, mutta kun tulee konkreettisten päätösten aika, hän tukee komission ehdotusten huonontamista. Näin hän teki autojen hiilidioksidipäästöasiassakin.

On Chris Daviesin ehdotuksissa hyvääkin. Hän ehdottaa, että vuoden 2015 jälkeen uusille kivihiilivoimalaitoksille ei saa antaa rakennuslupaa, ellei laitoksen päästöistä 90 % haudata vuoteen 2020 mennessä, ja lisäksi vuoteen 2025 mennessä myös vanhojen kivihiililaitosten päästöistä 90 % pitää haudata maahan.

Illalla menimme pikku porukalla ulos syömään. Vihreän ryhmän ympäristöneuvonantaja Terhi oli juuri palannut Washingtonista, jossa Europarlamentin delegaatio oli käynyt keskusteluja ilmastopolitiikasta. Terhi kertoi Hillary Clintonin tukevan ajatusta ”bensaverolomasta” eli siitä, että kesäkuukausina autojen polttoaineesta ei perittäisi veroa. Nyt Hillary kyllä sai isot miinuspisteet minun silmissäni. Worldwatch-Instituutin tuore tiedote, joka on otsikoitu ”Energy Madness”, puhuu samasta asiasta ja kertoo, että alun perin bensaveroloma-ajatus tuli McCainilta. Nyt Hillary on siis asettunut tukemaan sitä. Hillaryllä on netissä oikein hyvä ilmasto-ohjelma. Nyt kyselimme toisiltamme, mahtaako hän olla lukenut sitä itse?

EU:n terävin kärki eli komission puheenjohtaja Barroso, Europarlamentin puhemies Pöttering ja puheenjohtajamaa Slovenian pääministeri Janša, ovat tänään tavanneet Euroopan uskonnollisten yhteisöjen johtajia, siis kristillisten kirkkojen sekä juutalaisten ja islamilaisten yhteisöjen. Aiheena oli ilmaston suojelu.

Ainakin kristillisissä kirkoissa onkin viime aikoina virinnyt mielenkiintoinen ilmastoaktivismi, jopa perinteisesti patavanhoillisissa piireissä. Viime syksynä paavi piti ensimmäisen YK-puheensa ja sanoi ympäristön saastuttamista synniksi. Viime syksynä Vatikaani myös ilmoitti ruvenneensa asentamaan aurinkopaneeleita ja pyrkivänsä maailman ensimmäiseksi hiilineutraaliksi valtioksi, joka siis vähintäänkin kompensoi kaikki aiheuttamansa päästöt. Viime vuoden päästöt Vatikaani kompensoi tukemalla puiden istuttamista Tizsa-joen laaksoon. Muutama viikko sitten Vatikaani ilmoitti päivittäneensä seitsemän kuolemansynnin listan. Uudella ”sosiaalisten syntien” listalla on muun muassa ympäristön turmeleminen, rikkaiden ja köyhien välisen kuilun kasvattaminen ja ylenpalttinen rikkaus.

Myös USA:ssa perinteisesti hyvin vanhoilliset uskonnolliset piirit ovat heränneet ilmastonmuutokseen. Jo pari kolme vuotta sitten joukko evankelisen liikkeen johtajia julkaisi ilmastovetoomuksen, jossa muun muassa sanottiin, että lähimmäisenrakkauden käsky velvoittaa meitä hillitsemään ilmastonmuutosta, koska siitä kärsivät pahiten maailman köyhimmät. Tämän vuoden maaliskuussa 44 USA:n eteläisten baptistien johtajaa julkaisi vetoomuksen ilmastosta ja ympäristöstä. Eteläiset baptistit ovat USA:n toiseksi suurin uskonnollinen ryhmä, katolisten jälkeen.

Muita poimintoja uutisvirrasta:

Britanniassa yli neljännes maan mehiläisyhdyskunnista on tuhoutunut talven aikana. Edellistalvena kato kävi vajaassa viidenneksessä mehiläispesistä.

Espanjassa asennettiin viime vuonna aurinkopaneeleita yli 1500 megawatin edestä, kasvua edellisvuodesta oli 57 %. Olkiluodon seuraavan ydinvoimalan tehoksi on tarkoitus tulla 1600 MW. Tuulivoima ohitti ydinvoiman vuotuisten uusien verkkoon kytkettyjen megawattien määrässä jo 90-luvulla. Aurinkosähkö on nyt tekemässä samaa, ydinvoiman vuosilisäys maailmassahan on viime vuosina ollut noin 1000-2000 MW.

Lontoossa ilmestyi huhtikuun lopulla riippumattoman think-tankin nimeltä Royal United Services Institute (RUSI) raportti, jossa sanottiin, että ilmastonmuutoksen konflikteja lisäävä ja pahentava vaikutus on pahasti aliarvioitu. RUSI on erikoistunut turvallisuuspolitiikkaan. Raporttia esitellyt Nick Mabey totesi, että ”ellei ilmastonmuutosta hillitä ja ympäristömuutokset ylittävät kriittisiä kynnyksiä, siitä tulee tärkein konflikteja aiheuttava tekijä valtioiden välillä ja sisällä. … Ensi vuosikymmeninä ilmastonmuutos muuttaa strategista turvallisuusympäristöä yhtä paljon kuin kylmän sodan päättyminen. … Ellei ilmastonmuutosta saada kuriin, sillä on tasoltaan toiseen maailmansotaan verrattavissa olevia turvallisuusvaikutuksia, mutta ne kestävät vuosisatoja.” Raportin mukaan energiatutkimusrahat pitäisi kymmenkertaistaa, jotta pahimmilta vaikutuksilta vältyttäisiin.

Vapun alla YK-raportti varoitti, että miljoonat köyhät lapset tulevat olemaan ilmastonmuutoksen ensisijaiset kärsijät. Raportin mukaan ilmastonmuutos voi lisätä vuotuisia lapsikuolemia Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 40 000 – 160 000:lla. Jos maapallo lämpenee kahdella asteella verrattuna esiteolliseen aikaan, jopa 200 miljoonaa ihmistä tulee näkemään nälkää.

USA:n ilmavoimat ilmoitti vapun alla, että se aikoo koota huippututkijoita eri puolilta maailmaa kehittelemään vihreämpiä polttoaineita, ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ilmavoimien mielessä on Apollo-kuulentoihin verrattavissa oleva megaprojekti, jossa olisi mukana yliopistoja, hallituksia, firmoja ja ympäristöjärjestöjä, ja johon pantaisiin miljardeja dollareita. Ajatuksena on katsoa erilaisten energianlähteiden koko hiilidioksidijalanjälkeä, ei vain sitä, paljonko poltettaessa syntyy päästöjä.

KPMG-konsulttitoimisto varoittaa, että yritykset pääosin aliarvioivat ilmastonmuutokseen liittyvät riskit bisneksilleen. Riskejä on neljää sorttia: riski toimintaa säätelevien lakien muuttumisesta, riski ilmastonmuutoksen aiheuttamista fyysisistä vahingoista tuotantolaitoksille, riski maineelle ja korvausvaatimusten riski.

Myönteisten uutisten puolella on EU:n komission puheenjohtaja Barroson tapaaminen Kiinan pääministerin Wen Jibaon kanssa. Barroson mukaan Kiina voisi olla valmis kasvihuonekaasujen päästöjä rajoittamaan kansainväliseen sopimukseen.

Toinen myönteinen uutinen: Environmental and Resource Economics -lehti on julkaissut tutkimuksen, jonka mukaan EU:n hiilidioksidipäästökauppa on oikeasti vähentänyt päästöjä. Se, että markkinoilla on ollut ylitarjontaa päästökiintiöistä, ei ensisijaisesti johtunutkaan lepsuista hallituksista, jotka jakelivat päästöoikeuksia löysin rantein, vaan siitä, että firmat oikeasti vähensivät päästöjään ja tekivät sitä yli odotusten. Tutkimuksen tekijät ovat Danny Ellerman MIT:sta (Massachusetts Institute of Technology) ja Barbara Buchner IEA:sta (International Energy Agency). He eivät siis ole mitään EU:n komission propagandaäänitorvia.

Kolmas hyvä uutinen: IPCC:n presidentti Rajendra Pachauri on Aasian kehityspankin vuosikokouksessa arvioinut, että voi hyvinkin syntyä kansainvälinen ilmastosopimus, joka ei ole liian vesitetty. Hän siis pitää tätä mahdollisena, jos asiaan kohdistuva ”momentum”, poliittinen tahto, kehittyy kuten näyttää olevan tapahtumassa.

Neljäs hyvä uutinen, Turkista: Turkin parlamentti on muuttanut kuuluisaa ja typerää lakia, jonka mukaan ”turkkilaisuuden halventaminen” oli ri
kos. Ei siitä nyt vieläkään varsinaista sananvapauslakia tullut. Uuden lain mukaan rikollista on halventaa ”Turkin kansakuntaa”. On tämäkin aika tulkinnanvarainen asia, ja mahdollistaa sen, että poliittisen kritiikin esittäjä pannaan vankilaan.

Viideskin hyvä uutinen: oopiumiunikonviljelijät Afganistanissa ovat siirtymässä tavallisten laillisten ruokakasvien viljelyyn. Ruoan maailmanmarkkinahintojen nousulla on myönteisiäkin vaikutuksia.

Uusin vetoomus EU:n biopolttoainetavoitteesta luopumiseksi on tullut tänään, esittäjänä Jeffrey Sachs, joka on erinomainen asiantuntija siinä, miten köyhyyttä maailmassa voitaisiin vähentää. Sachs on myös YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moonin neuvonantaja. Sachs oli Brysselissä ja esiintyi myös Europarlamentissa. Hän sanoi, että biopolttoaineiden tuottaminen ruoasta oli ymmärrettävää silloin, kun ruoan hinnat olivat paljon alempana ja ylijäämäruokaa oli paljon, mutta nyt ruoasta tuotetuissa biopolttoaineissa ei ole järkeä. Hän kertoi, että USA:n maissisadosta kolmannes menee bioetanolin tuotantoon.

Myös Birdlife on julkaissut raportin, jossa kerrotaan 6 esimerkkiä arvokkaiden luontoalueiden tuhoutumisesta biopolttoaineiden takia. Birdlife vaatii moratoriota EU:n biopolttoainetavoitteille, ja sitä, että vain sellaiset biopolttoaineet hyväksyttäisiin, jotka vähentävät hiilidioksidipäästöjä 60 % verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin.

Öljyn hinnannousu voi kyllä pitää biopolttoainebuumia yllä ihan ilman EU:n tavoitteitakin, kun öljytynnyrin hinta on puhkaisemassa 120 dollarin rajan. OPEC:in presidentti varoitti vapun alla, että 200 dollarin tynnyrihinta ei ole mikään mahdottomuus.

Mutta ruoka ei todellakaan ole ainoa mahdollisuus biopolttoaineiden raaka-aineeksi. Esimerkiksi Ruotsin Linköpingissä teurasjätteistä tehdään biokaasua, joka käytetään kaupungin bussien ja roska-autojen polttoaineena. Ruotsissa nyt muutenkin on uskallusta ympäristönsuojeluun toisella tavalla kuin Suomessa. Ruotsi sai Kiotossa oikeuden kasvattaa päästöjään 4 % verrattuna vuoteen 1990, koska maa vähentää ydinvoiman määrää. Oikeasti Ruotsi on vähentänyt päästöjään 9 %. (Suomen Kioto-tavoite on 0 % verrattuna vuoteen 1990 ja Suomen päästöt ovat useimpina vuosina olleet tämän tavoitetason yläpuolella). Yksi syy tähän menestystarinaan on korkeahko hiilidioksidivero. Maan ympäristöministeri Andreas Carlgren arvioi, että ilman tätä veroa Ruotsin päästöt olisivat nyt 20 % isommat.

Kotimaasta sattui silmään Vihreiden tiedote, jossa muistutetaan, että Suomen hallitus ei suinkaan yksimielisesti hyväksynyt niin sanottua urkintalakiehdotusta (lakiehdotusta, jonka mukaan työnantajilla olisi oikeus urkkia työntekijöiden sähköpostia). Tarja Cronberg jätti lakiehdotukseen eriävän mielipiteen.