“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

”Päästövientiä” ja härkätaistelua

Ympäristövaliokunnassa äänestettiin aamupäivällä muun muassa EU:n strategista energiatekniikkasuunnitelmaa koskevasta lausunnosta.

Minulle tämän päivän päätapahtuma on asiantuntijakuuleminen niin sanotusta ”puhtaan kehityksen mekanismista” (Clean Development Mechanism, CDM), jonka kautta teollisuusmaat ja yritykset voivat hyvittää päästöjään investoimalla kehitysmaissa päästöjä vähentäviin hankkeisiin, tavallaan ”päästöviennillä”. Kuuleminen liittyy asiaan, jonka raportööri parlamentissa olen, eli EU-maiden päästövähennystavoitteisiin vuodelle 2020. Yksi sen ja myös päästökaupan kuumimmista perunoista on, paljonko täällä tuprutettuja päästöjä voidaan hyvittää kehitysmaissa rahoitettavilla investoinneilla. Mitä enemmän tätä tehdään, sitä vähemmän vähenevät omat päästömme. Myös useiden raporttien mukaan CDM-projektien ilmastohyöty on kyseenalainen. Sitä paitsi ”päästövienti” eli päästövähennysten ulkoistaminen vie Euroopalta päästövähennysten oheishyödyt, kuten parantuneen energian huoltovarmuuden ja puhtaamman hengitysilman ja sen myötä tulevat terveyshyödyt.

Lounastin tilaisuuden puhujien kanssa. Yksi heistä kehui sitä, miten monet aivot päästökauppa on käynnistänyt. Tämä on totta. Kun päästöistä tuli firmoille kustannustekijä, niiden ihmisten määrä, jotka ajattelevat päästöjä, vähintään tuhatkertaistui. Professori Joyeeta Gupta kertoi, että CDM-projekteista on tullut Kiinassa rikastumisväylä. Kiinan keskiluokka puhuu CDM:stä juuri siksi.

Poimintoja esiintyjien puheenvuoroista:

Lambert Schneider (Öko-Institute eli Institute for Applied Ecology): CDM-projekteista 36 % on Kiinassa, 28 % Intiassa. Noin kolmasosa kaikista CDM-päästöhyvitystonneista tulee nykyisin uusiutuvasta energiasta. Sille, että projektit ovat ”lisäisiä” (eli oikeasti lisäävät päästövähennyksiä, eli toisin sanoen että niitä ei olisi toteutettu joka tapauksessa) on mennyt läpi myös sangen kummallisia perusteluja, kuten valuuttariski, se että uusiutuvaa energiaa suosivat syöttötariffit voivat kenties tulevaisuudessa laskea, tai jopa yrityksen johdon haluttomuus investoida päästövähennyksiin. Kiinan tuulivoimainvestoinneista 99 % on saanut CDM-luokituksen. Eli toisin sanoen Kiinassa ei muka nousisi uutta tuulivoimaa juuri lainkaan ilman CDM-tukea.

Niklas Höhne (Ecofys) selvitti, että IPCC:n teollisuusmaille suosittelema päästövähennysvauhti, 25–40 %:n vähennykset vuoteen 2020, tarkoittavat kotimaassa tehtyjä vähennyksiä, sen lisäksi kehitysmaiden tulisi päästä 15–30 % alle ”business as usual” -päästökehityksen. Näin siis jotta olisi edes 50 %:n mahdollisuus, että maapallon lämpeneminen jää alle kahteen asteeseen. Jos teollisuusmaat keskimäärin vähentäisivät päästöjä 30 %, EU:n osuudeksi tulisi noin 35 %:n vähennys, siis vuoteen 2020. Ja kaikki nämä vähennykset tulisi tehdä kotimaassa. Tähän nähden se 20 %:n päästövähennys jonka EU on luvannut tehdä vaikka ilman kansainvälistä sopimusta, on kovin vaatimaton tavoite.

Joyeeta Gupta (Institute for Environmental Studies) totesi, että CDM on ollut menestys teollisuusmaiden rahoituksen kanavoimisessa ilmastoinvestointeihin kehitysmaissa, mutta se aiheuttaa ”kannusteloukun”. Kehitysmaidenkin tulisi edistää uusiutuvaa energiaa. Mutta jos hallitus tekee sen kovin ponnekkaasti, silloin maa ei voi saada CDM-rahaa, koska silloin ei voida sanoa, etteivät investoinnit uusiutuvaan energiaan toteutuisi ilman CDM-rahoituksen apua.

Christoph Sutter (South Pole Carbon Asset Management) totesi, että ”lisäisyyden” vaatimuksen sijasta CDM-projektien hyväksynnän kriteerinä voisi olla päästöjen vertailuarvo.

Aika moni puhuja totesi, että YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton sopimuksen mukainen valtioiden jako ”Annex I-maihin” ja ”non-Annex I-maihin” pitää uudistaa. Annex I-mailla on maakohtaiset päästökatot. Sen ulkopuoliset maat eivät suinkaan kaikki ole mitään köyhiä kehitysmaita, esimerkiksi Saudi-Arabia ja Korea.

Illallisenkin aiheena oli uusiutuva energia. Siellä kuulin muun muassa, että Itävallassa on aurinkolämpöpaneeleita kolmekymmentä kertaa niin paljon kuin Italiassa. Ero ei perustu aurinkoisuuteen vaan johtuu siitä, että Itävallassa ihmisiä kannustetaan hankkimaan aurinkopaneeleita, Italiassa ei.

Parlamenttirakennuksen ”pääristeyksessä”, kolmannen kerroksen kuppilan vieressä, oli pieni esittelypöytä, jossa vaadittiin härkätaisteluvapaata Eurooppaa. Pöydässä saattoi panna nimensä härkätaistelujen kieltoa vaativaan vetoomukseen. Mepit saivat panna nimensä tussilla muovihärkään, joka oli pöydän vieressä. Panin nimeni. Juliste kertoi, että kaikissa maissa, joissa asiasta on gallupeissa kyselty, enemmistö ihmisistä kannattaa härkätaistelujen kieltämistä, jopa Espanjassa yli 70 % ihmisistä.

Toisaalla parlamenttirakennuksessa valmisteltiin härkätaisteluja mainostavaa näyttelyä. En tiedä, oliko kyseessä jokin vuosipäivä.

Guardianin mukaan Britanniassa saataisiin sähköä viiden ydinvoimalan verran, jos ihmiset varustaisivat talojaan uusiutuvaan energiaan perustuvilla ”mikroenergianlähteillä”, kuten aurinkopaneeleilla ja minituuliturbiineilla. Näin kertoo hallituksen teettämä raportti.

EU:n kemikaalivirasto viettää tänään avajaisiaan Helsingissä. ETUC, eli ammattiliittojen EU-järjestö, sanoo kannanotossaan että uusi kemikaalilainsäädäntö voi vuosittain estää jopa 90 000 iho- ja hengityselintautia.