Päästöt alas, voitot ylös
Kolumni Hämeen Sanomissa 11.12.2005
Mies virnisti ja sanoi : « Teollisuudella on tapana vastustaa uutta ympäristölainsäädäntöä. Mutta lopulta uusista normeista tulee aina kilpailukeino. » Tämä muutama viikko sitten Brysselissä tapaamani mies on toiminut yli 30 vuotta suomalaisen teollisuuden etujärjestöjen palveluksessa.
Miehen tokaisu voisi hyvin kuvata sitä muutosta, joka on tapahtunut bisnesmaailman tavassa puhua ilmastonsuojelusta. Monen vuoden ajan voimakkaimpana kuului yritysten valitus siitä, miten kallista ja tuskallista on vähentää päästöjä. Nyt kasvava määrä firmoja eri puolilla maailmaa näyttää huomanneen päästöjen siivoamisessa uuden tavan tehdä bisnestä ja voittoja. Kun uusien puhtaampien energiaratkaisujen kysyntä kasvaa, uutta ja fiksumpaa tekniikkaa tuottava teollisuus käärii voittoja ja luo työpaikkoja. Esimerkiksi Saksassa tuulivoima-ala työllistää jo enemmän ihmisiä kuin ydinvoima.
Tuore Business Week -lehden numero kertoo pari viikkoa sitten pidetystä noin kolmenkymmenen USA:laisen suuren voimalaitosyrityksen toimitusjohtajan kokouksesta. Yksi osanottajista kysyi kollegoiltaan, kuinka moni uskoi, että presidentti Bushin kauden päätyttyä USA ottaa käyttöön sitovat päästörajoitukset hiilidioksidille. Neljä viidesosaa nosti kätensä. Yksi sanoi : « Jonain päivänä rajoitukset tulevat. Ja jos emme ole silloin valmiita, olemme pulassa. »
Tätä asennemuutosta eivät ole ole aiheuttaneet vain syksyn tuhoisat hirmumyrskyt ja niiden myötä kasvanut tietoisuus haavoittuvuudesta, vaan myös se, että ilmastoasiat ovat kääntymässä bisneksen kielelle. Useat isot eläkeyhtiöt ja muut suuret sijoittajat ovat alkaneet selvittää sijoituksiin liittyvää ilmastoriskiä. Mitkä investoinnit ovat vaarassa tuhoutua, jos esimerkiksi merenpinta nousee tai hirmumyrsky tuhoaa rannikolle rakennetun öljynjalostamon? Ja mitkä sijoitukset muuttuvat kannattamattomiksi, kun asiakkaat alkavat kysellä firman päästöistä tai kun päästöille tulee hinta? Euroopassahan hiilidioksidin päästökauppa on jo lopettanut ilmaisten päästöjen aikakauden. Lukuisat amerikkalaisetkin yritykset toimivat Euroopassa.
Kun suuret sijoittajat alkavat kysellä ilmastoriskeistä, vastahankaisimmankin toimitusjohtajan on otettava asia vakavasti. Sillä he tietävät, että välinpitämättömyys kostautuu osakekurssien kautta. Päästöjen vähentämistä ei enää kuvata pelkästään ympäristötermein, vaan on alettu puhua esimerkiksi « energia- ja materiaalitehokkuuden parantamisesta ».
Monet firmat ovat lyöneet kaksi kärpästä yhdellä iskulla eli vähentäneet yhtä aikaa päästöjä ja kustannuksia. DuPont -yritys leikkasi päästöjään 72 % vuoteen 1990 verrattuna, säästi kuluissaan 2 miljardia dollaria ja pudotti energiankulutustaan 7 % vaikka tuotanto kasvoi 30 %. Öljy-yhtiö BP saavutti vuodelle 2010 asettamansa päästövähennystavoitteen jo vuonna 2001 ja leikkasi samalla kustannuksiaan 650 miljoonalla dollarilla. British Telecom leikkasi päästöjään peräti 71 % ja säästi kustannuksissa 1,15 miljardia dollaria.
Kirjoitan tätä Kanadan Montrealissa pidettävissä ilmastoneuvotteluissa. Virallisten « Kioto kakkosen » valmistelua koskevien neuvottelujen rinnalla on käynnissä satojen kansalaisjärjestöjen, yritysten, tutkimuslaitosten ja sen sellaisten järjestämiä tilaisuuksia. Esimerkiksi arktisten alueen kansat esittelivät sitä, miten heidän perinteinen elämänmuotonsa on uhattuna jo tässä ja nyt, kun ikirouta ja arktisten alueiden jäät sulavat.
Huomiota herättävän paljon esillä on yrityksiä, jotka näkevät päästöjen vähentämisessä uudenlaisen bisnestilaisuuden. Olen tavannut myös useita firmojen edustajia, jotka suorastaan vaativat poliitikkoja asettamaan sitovat päästövähennystavoitteet pitemmäksi ajaksi, esimerkiksi vuoteen 2025. Firmat tarvitsevat tämän tiedon voidakseen sijoittaa päästöjä vähentävään tekniikkaan, voidakseen arvioida fiksua uutta tekniikkaa soveltavien investointien arvon tulevina vuosina.
On ollut myös todella ilahduttavaa tavata edustajia USA :n niistä osavaltioista, jotka ovat päättäneet toteuttaa osavaltiotason toimia päästöjen vähentämiseksi. Yhdeksän USA :n koillista osavaltiota on päättänyt asettaa aloittaa hiilidioksidin päästökaupan energia-alan yritysten kesken. Nämä osavaltiot haluaisivat mukaan EU :n päästökauppajärjestelmään. Seitsemässä näistä osavaltioista on muuten republikaaneja edustava kuvernööri.
Lisää tietoa aiheesta näistä osoitteista:
http://www.ilmasto.org