“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Onko patenteista ilmastonsuojelulle enemmän hyötyä vai haittaa?

Tänäänkin avasin asiantuntijaseminaarin ja johdin siinä puhetta. Nyt aiheena olivat patentit ja teolliset tekijänoikeudet ja se, edistääkö vai estääkö nykyjärjestelmä ilmastonsuojelutekniikan leviämistä, erityisesti kehitysmaissa. Kiina ja muut kehitysmaathan ovat pitkään vaatineet, että ilmastonsuojelun kannalta keskeisten teknisten ratkaisujen patentit pitää avata yleiseen käyttöön, jotta uusi tekniikka ei kehitysmaissa olisi keinotekoisen kallista.

Seminaarissa tuli esille paljon mielenkiintoisia pointteja, muun muassa se, että 70-luvun energiakriisin aikaan patentoitiin varsin lavein määritelmin suunnilleen kaikki uudet energiatekniikat. Nämä tuulivoima-, aurinkosähkö-, polttokennoauto- ym. patentit ovat jo ehtineet vanheta, eikä ole laillista patentoida samoja asioita uudestaan. Tosin insinööriminäni huomauttaa, että esimerkiksi uusissa tuulivoimapatenteissa ei ole kyse tuulen valjastamisesta sähköntuotantoon sinänsä, vaan parannuksista entisiin ratkaisuihin, esimerkiksi paremmin muotoilluista siivistä, paremmista tavoista siirtää tuuliturbiinin jauhama sähkö verkkoon ja sen sellaisista.

David E Martin arvosteli ankarasti nykyistä patenttijärjestelmää. Hän kävi kipakan sananvaihdon EU:n patenttiviraston EPO:n johtaja Gérard Giroudin kanssa. Ilmeni, että Martin on kehittänyt ohjelmiston, jolla voidaan skannata olemassaolevien patenttien kanta sen varmistamiseksi, että ehdotettu patentti on tosiaan uusi keksintö. Martinin mukaan EPO ei ollut kiinnostunut tästä ohjelmasta, koska sen avulla valtaosa patenttihakemuksista osoittautuu perusteettomiksi, eli niissä yritetään patentoida vanhoja keksintöjä uudestaan. Joidenkin maiden kansalliset patenttivirastot käyttävät tätä ohjelmistoa ja ovat kokeneet ongelmaksi, kun joutuvat tyrmäämään paljon enemmän patentteja kuin ennen. Martin huomautti myös, että 70 % yritysten tutkimus- ja tuotekehitystyöstä rahoitetaan verovaroista. Hän kysyi, onko oikein että syntyneiden keksintöjen patentit jäävät kokonaan firmojen omaisuudeksi.

James Love totesi, että esimerkiksi kännyköiden valmistusta alkaa oikeasti haitata niihin liittyvien patenttien suuri määrä. Love ennusti myös, että Aasian maat tulevat aikaa myöten menemään EU:n ohi uusien patenttien määrässä. Hän ehdotti myös, että patenttiregiimit voisivat olla erilaisia, tapauksesta riippuen ”pehmeitä” tai ”kovia”. Hänen mielestään ohutkalvoaurinkopaneelitekniikka voisi olla yksi sellainen asia, jonka patentti pitäisi ostaa teollisuusmaiden verovaroin ja avata ilmaiseksi kaikkien käyttöön.

Moni puhuja totesi, että monilla olemassaolevilla patenteilla on epäselvät rajat.

Vihreä meppi David Hammerstein kertoi vihreiden saaneen äskeisessä neuvottelussa läpi sen, että patentti, jonka ideaa ei oteta käyttöön 5 vuoden kuluessa, muuttuu julkiseksi.

Wanna Tanunchaiwatana YK:n ilmastosopimussihteeristöstä sanoi, että ei usko seuraavan ilmastosopimuksen syntyvän ensi vuonna Kööpenhaminassa, ellei sovita uusista tavoista nopeuttaa ja tukea uuden puhtaan energiatekniikan investointeja kehitysmaissa.

Ruotsin ChemSec on julkaissut terveydelle haitallisista kemikaaleista SIN-listan (substitute it now, eli korvaa heti toisilla aineilla). Listalla on 267 teollista kemikaalia. Toivottavasti nämä kemikaalit päätyvät sille listalle, joiden käytön EU:n uusi kemikaalilainsäädäntö eli REACH panee aisoihin.

Vihreät ovat tänään protestoineet sitä vastaan, että EU:n komissio on päättänyt lykätä eläinkoelainsäädännön uusimista. Nykyinen lainsäädäntö on jo 20 vuotta vanhaa ja jäänyt pahasti ajasta jälkeen. Parlamentin ympäristövaliokunta on useita kertoja patistanut komissiota tekemään ehdotuksen noiden säädösten uusimisesta siten että ne vastaavat nykyistä tiedon tasoa ja myös nykyisiä eläinsuojelunormeja.