Naiset ja maailman turvallisuusuhkat

Kolumni TEK-lehdessä 8.4.2005

Euroopan parlamentissa vietettiin naistenpäivää. 8.3. täysistunnossa oli ensimmäisenä keskusteluteemana naisten asema. Tuossa keskustelussa ja samana päivänä pidetyssä seminaarissa puhuttiin erityisesti naisiin kohdistuvasta väkivallasta.

On tärkeää tehdä kaikki voitava kotiväkivallan vähentämiseksi ja vastustaa naisten kauppaamista seksiorjiksi. Mutta silti mietin itse naisten ja turvallisuuden suhdetta vähän eri kantilta. Jo vuosia turvallisuuspolitiikan asiantuntijat niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin ovat määritelleet tärkeimmiksi turvallisuusuhkiksi
kansainvälisen terrorismin, romahtaneet valtiot, joukkotuhoaseiden leviämisen ja kansainvälisen rikollisuuden.

Kun tutkijat ovat analysoineet niitä yhteiskunnallisia kehityskulkuja, joista nämä uhkat sikiävät, he ovat tehneet mielenkiintoisia havaintoja, joilla on yhteys naisen asemaan. Joitakin vuosia sitten itse CIA pestasi eri alojen asiantuntijoita analysoimaan
eri maiden kehitystä 1950-luvulta 1990-luvulle. Väkivaltaan suistuneita valtioita selvimmin yhdistävä piirre oli korkea imeväiskuolleisuus. Se on varoitusmerkki siitä, että ruutitynnyrin sytytyslanka palaa. Tämän tiedon löysin Worldwatch-instituutin
Maailman tila 2005-raportista.

Korkea imeväiskuolleisuus ennustaa valtion romahtamista. Entä mitä löytyy terrorismin taustalta? Terroristiryhmät värväävät jäsenensä sieltä, missä on suurin joukoin työttömiä nuoria miehiä, joilla ei ole mahdollisuuksia kulttuurinsa odotusten mukaiseen ”oikean miehen” elämään. 1990-luvulla maat, joissa kaupunkiväestö kasvoi nopeasti, olivat kaksi kertaa muita alttiimpia luisumaan väkivaltaisiin konflikteihin.

Maailman työttömistä melkein puolet on alle 25-vuotiaita, leijonanosa heistä kehitysmaissa. Yli sadassa maassa 40 prosenttia yli 15-vuotiaista on alle 30-vuotiaita. Demografiset edellytykset terrorismin synnylle täyttyvät siis huolestuttavan monessa maassa.

Maan väestöpyramidin nuorisopullistuma on seurausta korkeasta syntyvyydestä. Kun naisten asema paranee, syntyvyys alenee.
Massamuutto kaupunkeihin voi väestönkasvun ohella johtua myös siitä, että pellot tuottavat entistä huonommin, maaperän huononemisen ja/ tai kuivuuden vuoksi.

Viime vuonna maailmassa oli 30 miljoonaa ympäristöpakolaista.
Ilmastonmuutoksen aiheuttama merenpinnan nousu ja peltojen kuivuminen voivat lisätä ympäristöevakkojen määrää sadoilla miljoonilla. Mitä Suomi voisi tehdä maailman turvallisuuden parantamiseksi?

Juuri se, mitä jotkut halveksien nimittävät maailmanparantamiseksi, puuttuu niihin asioihin, joista terrorismi, kansanmurhat ja järjestäytynyt rikollisuus sikiävät. Jo kauan
on tiedetty että tyttöjen koulutus on tehokkaimpia tapoja edistää maan kehitystä.

Ilmeisesti se myös auttaa yhteiskuntia pääsemään vakaan ja rauhanomaisen kehityksen tielle. Myös ilmastonmuutoksen hillitseminen on tulevien konfliktien ennalta ehkäisyä.
Henkilökohtaisesti olen kyllä myös sitä mieltä, että naisten ja miesten suhde on osa yhteiskunnan perusrakenteita.

Mitä reilumpi ja tasa-arvoisempi tuo suhde on, sitä mukavampaa on kaikkien elämä ja sitä paremmin kaikkien kyvyt pääsevät
esiin, sekä yksilön omaksi iloksi että koko yhteiskunnan hyödyksi.