Missä on varaplaneetta?

Onko palovakuutuksessa järkeä vain, jos tietää varmasti, että talo tulee palamaan, ja mieluiten vielä milloin? Onko rokotus järkevä vain, jos tietää varmasti muuten sairastuvansa?
 
Väittely siitä, onko ilmastonmuutos ihmisen aiheuttama 100 vai vain 98 prosentin varmuudella, olisi mielekäs vain, jos vieressä olisi varaplaneetta, jonne ihmiskunta voisi vaivatta siirtyä, matkatavaroinaan suunnilleen Nooan arkin sisältö.
 
Valitettavasti ei kuitenkaan tunneta edes Linnunradan vakuutusyhtiötä, joka vahingon sattuessa korvaa uuden planeetan valmistuskustannukset.
 
Mitä tapahtuu, jos ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on totta, mutta emme välitä tutkijoiden varoituksista? Nykytiedon valossa sadat miljoonat ihmiset joutuvat etsimään uuden kotiseudun esimerkiksi merenpinnan nousun, peltojen kuivumisen tai tuhotulvien vuoksi. Jokainen, jonka mielestä pakolaisia tunkee meille liikaa, voi kuvitella tätä kansainvaellusten mylläkkää.
 
Entä jos ilmastonmuutos onkin vikahälytys, mutta silti leikkaamme reippaasti hiilidioksidipäästöjä? Nopeutamme muutenkin välttämätöntä siirtymistä uusiutuvaan energiaan ja energiaa säästeliäämmin käyttävään tekniikkaan. Saatamme maksaa lähivuosikymmenien energiainvestoinneista hieman enemmän, vastineeksi saamme sähköä ja lämpöä omavaraisemmin ja puhtaammin ja myös liikkumisestamme tulee puhtaampaa. Öljyn hinnannousu poistuu huolenaiheiden joukosta.
 
Näistä vaihtoehdoista ei luulisi olevan vaikeaa valita.
 
Se, että hiilidioksidi pidättelee lämpöä ilmakehässä, on tiedetty yli sata vuotta. Varmasti tiedetään se, että maapallon historiassa ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ja lämpötila ovat seuranneet toisiaan, kuten myös, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on nyt korkeammalla kuin koskaan Homo Sapiens-lajin olemassaolon aikana.
 
Tiedetään myös, että 1900-luvun puolen välin jälkeen maapallon keskilämpötila on noussut nopeasti. Vaikka vuoden 1998 ennätystä ei ole lyöty, tämä vuosikymmen on ollut selvästi lämpimämpi kuin viime vuosikymmen. Lämpenemisen seuraukset näkyvät Pohjoisen jäämeren jääpeitteen ja vuoristojäätikköjen hupenemisen lisäksi jokaisen suomalaisen pihalla. Omien havaintojeni mukaan esimerkiksi Tampereella koivujen hiirenkorvat ja omenapuiden kukkiminen ovat aikaistuneet noin 2 viikolla 1970-lukuun verrattuna.
 
Perusteita ripeille kansainvälisille ilmastonsuojelutoimille on enemmän kuin tarpeeksi.

 
Satu Hassi, Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan jäsen

Julkaistu Helsingin Sanomien Mielipide-sivuilla 2.12.2009