“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Mihin katosi halu vähentää eläinkokeita?

Strasbourgin parlamenttirakennuksen hisseissä on kodinkonevalmistajien lobbausjulisteita, joissa vastustetaan parlamentin teollisuusvaliokunnan linjaa EU:n energiamerkkiasiassa. Teollisuusvaliokuntahan – minä myös – haluaa säilyttää nykyisen energiamerkin, jonka asteikko on A-G, mutta siten että kunkin energialuokan kriteereitä päivitetään tekniikan kehityksen myötä. Kodinkonevalmistajat haluavat, että 1990-luvulla A-luokan saanutta konetta saa ikuisesti myydä A-luokan laitteena, ja että tekniikan kehittyessä A-luokan yläpuolelle perustetaan aina uusia luokkia, A-20 % jne. Tämä vastaa minusta sitä, että pikajuoksussa kerran maailmanmestariksi pinkonut saisi pitää tittelinsä ikuisesti. Myöhempiä ennätyksiä tekevien titteliksi tulisi ”maailmanmestari –5 %”, ”maailmanmestari -10 %” jne. Tittelistä ei koskaan tietäisi kuka juuri sillä hetkellä on maailman paras. Laitevalmistajien haluamasta energiamerkistä ei myöskään tietäisi, mikä laite vastaa kunkin hetken parasta energiatehokkuutta. Esimerkiksi markkinoilla olevista jääkaapeista 95 %:lla on A-luokitus, tai A+ tai A++. Tällainen A-luokitus on menettänyt merkityksensä ja kriteereitä pitäisi kipi kapi tiukentaa. 

Meppien työhuoneiden ovenkahvoissa roikkui apinan kuvia, joilla eläinsuojelujärjestöt lobbasivat sen puolesta, että eläinkoedirektiivissä kiellettäisiin kädellisten käyttö eläinkokeissa. Ovien ulkopuolella oli hylkeenkuvia, jotka taas liittyivät ehdotukseen hyljetuotteiden tuontikiellosta.

Päivän puhutuin asia oli ehkä eläinkoedirektiivi. Lopputulos panee kysymään, minne ihmeessä katosi poliittisten ryhmien täydellinen yksimielisyys eläinkokeiden vähentämisestä, joka vallitsi vuosina 2005 ja 2006, kun uutta kemikaalilainsäädäntöä tehtiin.
 
EU:ssa han  käytetään noin 12:ta miljoonaa eläintä tieteellisissä tutkimuksissa vuosittain.   Vanha direktiivi on vuonna 1986 säädetty eikä lainkaan enää vastaa nykyistä tiedon tasoa eikä varsinkaan nykyisiä eettisiä käsityksiä siitä, millaisen kärsimyksen tuottaminen eläimille on hyväksyttävää ja millä ehdoilla. Esimerkiksi parlamentin ympäristövaliokunta on useaan otteeseen patistanut komissiota antamaan ehdotuksensa direktiivin uudistamisesta. Kauan kaivattu komission ehdotus tuli vihdoin viime kesällä. Valitettavasti eläinkoedirektiivin uudistuksesta ei näytä tulevan lähestulkoonkaan sellaista parannusta vanhaan lakiin verrattuna kuin eläinsuojeluväki on toivonut.

Tässä on oppinut jo vähän kyyniseksi. Vuosina 2005 ja 2006 kun säädettiin uutta kemikaalilakia eli REACH:ia, voimakkain lobbari oli kemian teollisuus. Sen yksi argumentti vastustaa kemikaalien terveysvaikutusten selvittämistä oli se, että aineita joudutaan testaamaan eläimillä. Kemikaalilain kaikista muista kohdista väännettiinkin parlamentissa kättä ja lujaa, mutta kaikki olivat suloisen yksimielisen valmiita lkirjaamaan lakiin kaikki mahdolliset varmistukset siitä, että eläinkokokeiden määrä minimoidaan, päällekkäiset eläinkokeet estetään, ja vaihtoehtomenetelmiä kehitetään ja otetaan käyttöön.

Nyt päälobbari oli lääketeollisuus yhdessä eläinkokeita käyttävien tutkimuslaitosten kanssa. Niiden viesti oli, että eläinkokeita  tarvitaan eikä niitä saa vaikeuttaa. Ne näyttävät nyt onnistuneen lobbauksessaan enemmän kuin hyvin.
 
Jopa ympäristövaliokunnan niukka enemmistö oli aiemmin keväällä valmis heikentämään niin sanotun “kolman ärrän” periaatetta komission ehdottamasta. Kolme ärrää viittaa sanoihin replacing, reducing, refining, eli eläinkokeiden korvaaminen, vähentäminen ja tarkentaminen. Komissio ehdotti, että eläinkokeita suorittavan pitää osoittaa tehneensä se mitä voidaan näiden kolmen ärrän eteen. Ympäristövaliokunnan enemmistö (konservatiivit ja osa liberaaleista) oli valmis lepsuntamaan tätä. Niukaasti tappiolle jäi ehdotus, että eläinkokeet on korvattava aina, kun se suinkin on mahdollista. Enemmistön mielestä riittää kunhan osoitetaan, että tätä “on harkittu”. Siihen, että ympäristövaliokunnan enemmistö äänesti näin, tosin vaikutti se, että demariryhmästä valtaosa oli poissa, isompi osa kuin konservatiiveista. Vihreät olivat täysilukuisina paikalla.
 
Pääkäsittelyvaliokunta eli Europarlamentin maatalousvaliokunta, AGRI, tuki eläinsuojelua vielä vähemmän kuin ympäristövaliokunta, ja tänään täysistunto useimmissa asioissa tuki AGRIn linjaa. Parlamentin enemmistön mielestä esimerkiksi eläinkokeita ei enää tiukasti valvota, jos niiden katsotaan aiheuttavan eläimille vähemmän kuin “kohtuullista” tuskaa tai haittaa.
 
Vihreät esittivät monia muutosehdotuksia direktiivin parantamiseksi . Mutta tänään käydyn täyistuntoäänestyksen tulos oli vihreiden pettymykseksi selvästi huonompi  kuin komission esitys.

Tulos oli paljon huonompi kuin komission ehdotus. Eläinkokeiden ennakkohyväksynnän osalta parlamentin enemmistö kannatti sanamuotoa, joka rajaa ennakkohyväksynnän vain sellaisiin eläinkokeisiin, jotka aiheuttavat eläimille vähintään “kohtalaista” kipua ja haittaa. Muille eläinkokeille olisi vapaat kädet. Ja sen arviointi, onko eläimen kipu tai eläimelle aiheutetut vammat “kohtalaisia” tai vielä vakavampia, jäisi käytännössä niille, jotka eläinkokeita haluavat tehdä.

Loppuäänestyksessä vihreät äänestivätkin pakettia vastaan.
 
Me vihreät ehdotimme muun muassa, että  EU laatii strategian siitä, miten lopetetaan kädellisten  eli apinoiden käyttö eläinkokeissa. Emme siis ehdottaneet tiukkaa aikarajaa, vaan sitä että aletaan pohjustaa apinoiden käytön lopettamista tulevaisuudessa.  Emme  kuitenkaan  saaneet parlamentin enemmistöä  tämän taakse. Direktiivi ssä kyllä mainitaan  kädellisten erillisasema, mutta yleisenä luonnehdintana, joka ei käytännössä velvoita luopumaan  niiden käytöstä eläinkokeissa. Läpi meni sentään se, että kädellisten käyttöä eläinkokeissa pitää tarkastella aina kahden vuoden välein.

Sitä, että laaditaan strategia kädellisten käytön lopettamiselle eläinkokeissa, tukivat suomalaisista mepeistä Takkula, Virrankoski, Pietikäinen, Hassi, Myller. Tätä vastaan äänestivät Jäätteenmäki, Lax, Seppänen, Itälä, Korhola, Siitonen, Vatanen, Paasilinna. Lehtinen oli poissa.

Vihreät saivat läpi vain lieviä parannuksia, kuten sen että eläinkokeilla saatu tieto tulee jakaa, eikä eläi nkokeita  saa  tehdä  yrityssalaisuuksien vuoksi.

Harmittaa. Aiemmin tänä keväänä Tampereella olin Tampereen lääketieteellisen tiedekunnan eläinkoevaihtoehtotutkimuslaboratorion avajaisissa, ja olin todella vaikuttunut siitä, mitä kaikkea jo kyetään tekemään ihmissoluja ja ihmisen kudoksia käyttävillä koemenetelmillä. Vähän myöhemmin olin Kuopio yliopistossa ja olin myös siellä hyvin vaikuttunut siitä, miten monipuolisesti näitä vaihtoehtomenetelmiä jo käytetään ilmansaasteiden terveysvaikutusten selvittämisessä. Ikävää, että nyt ollaan tekemässä EU-lainsäädäntöä, joka ei pakota teollisuutta ja tutkijoita käyttämään edistyneimpiä tapoja vähentää eläinten kärsimystä.

Suomessa keskustelua on käyty myös komission ehdotuksesta, jonka mukaan yrittäjinä toimivien kuorma-autonkuljettajien työaikaa ei säädellä, toisin kuin palkkatyötä tekevien kuljettajien. Parlamentti hylkäsi ehdotuksen äänin 332-307. Voimaan jää siis nykyinen direktiivi, jonka mukaan kuljettajilla on sama työaikaraja riippumatta siitä, ovatko he yrittäjiä vai palkkakuskeja.

Äänestin hylyn puolesta. Suomen hallitus on kannattanut komission ehdotusta. Kantani ratkaisi liikenneturvallisuus. Väsymys on nimittäin iso riski liikenteessä. Huomattava osa kolareista tapahtuu terveille mutta väsyneille ihmisille. Pidän merkittävänä myös sitä kuljetusalan ammattiliittojen esittämää pointtia, että yrittäjäkuljettajien työajan vapautt
aminen toimisi kannusteena luoda lisää keinotekoisia yrityksiä, joilla on vain yksi toimeksiantaja. Tällaisten yrittäjien vapaus valita aivan oman harkintansa mukaan kuinka pitkiä työpäiviä tekevät, on kyseenalainen. Sitä paitsi nykyinen kuljettajien ajo- ja lepoaikojen kontrolli ajopiirturien avulla vuotaa, sen vahvistaa jokainen joka alaa tuntee.

Istunto vahvisti hyljetuotteiden tuontikiellon EU:hun äänin 550-49. Laki sallii hyljetuotteiden myynnin, jos hylkeet on pyydystetty merten luonnonvarojen kestävän käytön turvaamiseksi eikä toiminta tuota voittoa. Toisin sanoen laki mahdollistaa harkinnan sen suhteen, milloin Itämeren hylkeet ovat lisääntyneet niin paljon, että kantaa pitää harventaa.

Energiamerkkiasiassa istunto oli samalla kannalla kuin teollisuusvaliokunta, eli parlamentti haluaa säilyttää nykyisen merkinnän, jonka asteikko on A-G, siten että luokkien kriteereitä päivitetään tekniikan kehityksen myötä. Komissio ehdotti siirtymistä laitevalmistajien ajamaan monimutkaiseen malliin, josta kuluttajien olisi vaikea saada tolkkua. Oikeistolainen EPP-ryhmä äänesti enimmäkseen komission ja laitevalmistajien ehdotuksen puolesta.

USA:ssa puoli miljoonaa lepakkoa on kuollut kun tappava sienitauti on levinnyt talvehtimisluolasta toiseen. Tutkijat sanovat, että kesäaikaan lepakko syö päivässä painonsa verran hyttysiä ja muita hyönteisiä. Jos lepakot harvinaistuvat, maanviljelyksessä todennäköisesti tarvitaan enemmän hyönteismyrkkyjä ja se nostaa ruoan hintaa, ja tietenkin lisää myös myrkkyjäämiä ruoassa. Tästäkin taas nähdään, miten luonnossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Nicholas Stern ja Haruhiko Kuroda kirjoittavat Guardianissa, että Kaakkois-Aasia on ilmastonmuutoksen suhteen hyvin haavoittuva mutta toisaalta alue voi hyötyä paljon siirtymisestä vähähiiliseen talouteen. Aasian kehityspankki on juuri julkaissut aiheesta raportin. Ilmastonmuutoksen uhkiin Kaakkois-Aasiassa liittyy se, että kymmenet miljoonat ihmiset joutuisivat kärsimään vesipulasta, riisisadot pienenisivät, laajat metsäalueet häviäisivät, malaria ja denguekuume leviäisivät ja miljoonat ihmiset rannikoilla ja saarissa menettäisivät kotinsa. Taloudelliset vahingot olisivat suhteellisesti kaksinkertaiset verrattuna ilmastonmuutoksen vaikutuksiin koko maailmassa.

Illalla tuli seuraavanlainen tekstiviestiuutinen Yleisradiolta: “Säteilyturvakeskus uhkaa sulkea Olkiluodon ydinvoimalan rakennustyömaan. Stuk ei hyväksy voimalan automaatiosuunnittelua. Asiasta lisää TV2 kello 21.” Sain viestin juuri ennen kuin lähdin vihreän ryhmän illanviettoon, tämähän on viimeinen viikko, jolloin tapaamme ennen vaaleja.