Meppien ilmastolinjat esille
Täysistunto keskusteli ilmastosta, eli juuri samasta aiheesta, josta valiokunta eilen äänesti. Täysistunnon äänestys on kuitenkin vasta ensi kuussa.
Komissiosta ei keskustelussa edustanut komissaari, kuten olisi normaalia, vaan joku minulle täysin outo virkamies, nimeltään de Gucht, joka puhui tosi virkamiesmäisen kuivasti. Ilmastoskeptikotkin olivat taas äänessä. He taisivat kaikki olla joko Timo Soinin ryhmästä tai sitten niitä, jotka ovat jättäytyneet kaikkien poliittisten ryhmien ulkopuolelle. Myös Soini liittyi skeptikkojen kuoroon ja puhui ”ilmastomafiasta”.
Sen sijaan toisen uuden ryhmän, ECR:n, jonka isoin porukka ovat brittikonservatiivit, monet edustajat puhuivat mielestäni tosi hyvin ja fiksusti. Britanniassahan konservatiivit, demarit ja liberaalit kisaavat keskenään siitä, millä puolueella on vihrein ilmastolinja. Suomalainen vihreä voi vain olla kateudesta vihreä.
Ministerineuvoston puheenjohtajamaan Ruotsin ympäristöministerin puheenvuorosta parhaiten jäi mieleeni hyvä termi ”ett kålsnålt samhälle” eli ”hiilipihi yhteiskunta”. Ruotsalaisethan käyttävät myös energiatehokkuudesta usein termiä ”energisnål” eli ”energiapihi”.
Keskustelu oli itselleni siitä erityisen mielenkiintoinen, että moni uusi meppi puhui ja siitä sai tietysti käsityksen, kuka edustaa mitäkin ajattelua. Ilokseni havaitsin monta melko vihreästi ajattelevaa myös muiden ryhmien uusien meppien joukossa. Havaitsin myös yhden ex-ministerikollegan, Cahrles Goerensin. Hän oli Luxemburgin ympäristöministeri samaan aikaan kuin minä Suomen, eli kymmenkunta vuotta sitten.
Ranskalainen vihreä Yannick Jadot sanoi, että EUn tämänhetkiset ilmastositoumukset eivät vastaa ilmastonmuutoksen rajoittamista 2 asteeseen, vaan 4 asteeseen. Itävaltalainen konservatiivi Richard Seeber totesi, että kokemuksen mukaan energiatehokkaat yhteiskunnat menestyvät myös taloudellisesti. Brittidemari Linda McAvan kertoi, että mielipidetiedustelujen mukaan vain 10 % eurooppalaisista ei ole ilmastonmuutoksesta huolissaan. Noin kaksi kolmasosaa pitää asiaa hyvin vakavana huolenaiheena, 20 % kohtalaisen vakavana. Ruotsalainen uusi liberaalimeppi Paulsen korosti ruoan tuotannon osuutta päästöissä ja sanoi sen olevan peräti 40%. Vihreä kollega Bas Eickhout muistutti, että ihmiset, joita ilmastonmuutos nyt eniten koskee, ovat esimerkiksi Sudanissa ja Malediiveilla. Brittiliberaali Fiona Hall kritisoi komission rahoituspakettilaskelmia siitä, että komissio uskoo 90 %:n kehitysmaiden energiatehokkuusinvestoinneista toteutuvan pelkästään siksi että ne ovat kannattavia. Kuitenkaan meillä Euroopassa ei saada käyntiin edes kannattavia energiatehokkuusinvestointeja ilman valtiovallan rahaporkkanoita. Saksalainen kristillisdemokraatti Peter Liese ja lääkäri vertasi Maata potilaaseen. Jos hoitoa vitkutellaan, se tulee vaikeammaksi ja kalliimmaksi. Jossain vaiheessa mikään hoito ei enää auta. Ranskan entinen oikeusministeri Rachilda Dati vaati hiilidioksiditullia (tuonnille niistä maista, joissa ei ole päästörajoja). Suomalaiskollega Korhola toisti tuttuja väitteitään, että tähänastisista ilmastotoimista ei ole ollut hyötyä. Hän puhuu talouden ”dekarbonoimisesta”, mutta ei kerro, miten se toteutettaisiin, jos valtiot eivät asettaisi päästörajoja. Brittiliberaali Graham Watson puhui maapallon ”kolmannesta navasta” eli Himalajan jäätiköstä, josta saa vetensä 2 miljardia ihmistä eli melkein kolmasosa ihmiskunnasta.
Jäätiköistä puheen ollen, uutisvirrasta huomasin tiedon, että Alppien Gletscher-jäätikön sulaminen on tuonut myrkkyjä, jotka on kielletty vuosikymmeniä sitten, muun muassa DDT:tä. Sitä on kertynyt lumisateiden mukana jäätikköön silloin, kun pelloille ja puutarhoihin ruiskutettiin DDT:tä. Tässä yksi esimerkki siitä, miten pitkään ympäristön saastutus vaikuttaa.