“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Maatalous ei pääse yli eikä ympäri Itämeri-vastuustaan

Taas matkalla Brysseliin. Kauppalehdessä maa- ja metsätalousministeriön valtiosihteeri Jouni Lind yrittää pestä maataloutta puhtaaksi Itämeri-synneistä. Hän sanoo, että Suomen maatalouden osuus [Itämereen tulevasta ravinnekuormasta] on muutaman prosentin luokkaa. Niin kai, jos mukaan otetaan kaikista Itämeren ympärysmaista tulevat valumat. Mutta Suomen omista päästöistä itämereen maatalouden osuus on suurin. Ja myös kokonaisuutena maatalous on Itämeren suurin kuormittaja, mutta ei tietenkään yksin Suomen vaan kaikkien Itämeren ympärysvaltioiden maatalous. Toisaalta ei tietenkään ole yksin maanviljelijöiden vastuulla keksiä miten asia korjataan, tarvitaan muutosta maatalouslainsäädäntöön ja myös EU:n maataloustukien sääntöihin. Mutta jotta se tapahtuisi, myös maatalouden etujärjestöjen pitäisi tunnustaa tosiasiat ja lakata vastustamasta sellaisia järjestelmämuutoksia, joilla leviä ruokkivien ravinteiden valumista Itämereen vähennetään.

Esimerkiksi viime viikolla kokoontuneet EU:n maatalousministerit vastustivat sitä, että EU:n maataloustuille asetettaisiin tähänastista tiukempia ympäristövaatimuksia, esimerkiksi vesistöön joutuvien päästöjen vähentämiseksi ja samoin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Niinpä niin, ensin vastustetaan sitä, että maatalouden ympäristöhaittoja suitsittaisiin EU-lainsäädännöllä ja sitten sanotaan, että kotimaisia maatalouden ympäristösääntöjä ei saa tiukentaa, kun ei muillakaan EU:ssa ole.

Iltapäivällä ympäristövaliokunta uudisti saman jo aiemmin otetun kannan, jonka mukaan elohopean vienti EU:sta pitää kieltää joulukuuhun 2010 mennessä. Ministerineuvosto haluaisi puoli vuotta pitemmän sopeutumisajan.

Euroopan tuulivoima-alan järjestö EWEA kertoi tänään asiantuntijakuulemisessa europarlamentissa, että vuoteen 2020 mennessä Eurooppa voisi rakentaa tuulivoimaa 180 gigawattia (vastaa 180 kappaletta isoja eli 1000 megawatin voimaloita, ja jos otetaan huomioon että tuulivoimala tuottaa keskimäärin kolmasosan huipputehostaan, niin tämä määrä vastaa 60 isoa ydinvoimalaa). Tällä voitaisiin kattaa 49 % Euroopan kotitalouksien sähkönkulutuksesta ja 14,3 % EU:n koko sähkönkulutuksesta ja 44 % EU:n hiilidioksidipäästövähennystavoitteesta. Tämä loisi alalla noin 500 000 työpaikkaa. Investoinnit maksaisivat 17 mrd euroa vuodessa, mutta hyötypuolelle tulisi – tuotetun sähkön lisäksi – 330 mrd euron edestä säästöä polttoainekustannuksissa ja 135 mrd euron edestä säästöä hiilidioksidipäästöjen kustannuksissa.

Britannian pääministeri Gordon Brown on ilmoittanut kyseenalaistavansa EU:n kaavaileman biopolttoainetavoitteen (10 % liikennepolttoaineesta vuodelle 2020), koska hallituksen tieteelliset neuvonantajat pitävät tavoitetta kyseenalaisena. Science-lehdessähän ilmestyi jokin aika sitten artikkeli, jossa todettiin että biopolttoaineiden tuotanto voi hyvinkin aiheuttaa suuremmat kasvihuonekaasupäästöt kuin sillä korvattu fossiiliöljy aiheuttaisi. Nyt Robert Watson, joka on brittien ympäristöministeriön tieteellinen neuvonantaja (ilmeisesti sama Watson joka on IPCC:n edellinen johtaja), on varoittanut asettamasta sitovia biopolttoainetavoitteita ennen kuin niiden ympäristövaikutukset on kunnolla selvitetty.

Myös professori John Beddington, brittihallituksen uusi tieteellinen pääneuvonantaja, on neuvonut vastustamaan viljapeltojen muuttamista biopolttoainepelloiksi, koska ruoan kysyntä maailmassa kasvaa kovaa vauhtia.

No, myös myönteisiä biopolttoaineuutisia sattuu silmään. Muutama viikko sitten Kaliforniassa avattiin laitos, joka tuottaa biokaasua karjanlannasta. Sen lantasäiliö on suunnilleen 10 metriä korkea ja viiden jalkapallokentän laajuinen. Kaasu, jonka laitos tuottaa, riittäisi tyydyttämään 1200 kodin energiantarpeen.

Guardian-lehti muuten julkaisi viime viikolla uutisen, jonka mukaan Britannia laskee kasvihuonekaasupäästöjään kahdella eri tapaa. Se laskutapa, jonka mukaan maan päästöt ilmoitetaan YK:n ilmastosopimussihteeristölle, antaa tulokseksi, että päästöt ovat laskeneet vuodesta 1990 yli 16 %. Mutta lisäksi lasketaan lukuja kansalliselle tilastovirastolle. Jälkimmäiset luvut sisältävät myös lento- ja laivaliikenteen, ja niiden mukaan Britannian päästöt eivät ole laskeneet.

Oslossa ja Hollannissa kokeillaan ”suolavoimaa”. Idea on käyttää hyväksi meren ja jokien veden suolapitoisuuden eroa ja niin sanottua osmoottista painetta. Hollantilaiset tutkijat sanovat, että tällä tekniikalla voisi periaatteessa tuottaa 20 % maailman sähköntarpeesta. Hinnasta tämä uutinen ei puhu.

Australia suunnittelee hiilidioksidipäästökauppaa vuodesta 2010 alkaen. Mukana olisivat sähköyhtiöiden lisäksi kaivosala ja myös maatalous. Lainsäädännön valmistelua johtava Ross Garnaut on viime viikolla linjannut, että päästöoikeuksien ilmaisjako ei olisi erityisen hyvä ajatus, koska firmat kuitenkin lisäisivät päästöjen hinnan kuluttajahintoihin.

EU:n komissio on ilmoittanut viime viikolla, että se tulee toukokuussa julkaisemaan lakiehdotuksen laittomien metsähakkuitten estämiseksi. Se olisikin tervetullutta! Parlamentin puoleltahan on jo kauan vaadittu, että EU kieltää laittomasti hakatun puun ja siitä valmistettujen tuotteiden tuonnin. Maan ystävät on äskettäin julkaissut raportin, jonka mukaan laittomasti hakattua puuta on käytetty jopa EU:n omien toimitilojen rakentamisessa.

Financial Timesissa on viime viikolla ollut mielenkiintoinen artikkeli ilmastosta ja kilpailukyvystä. Jos nyt luvattaisiin energiaintensiiviselle teollisuudelle helpotuksia vuoden 2013 jälkeisessä päästökaupassa, tämä vähentäisi USA:ssa painetta säätää sikäläisiä ilmastonsuojelulakeja. Niinpä.

USA:ssa muuten lentoyhtiöiden osakkeenomistajat ovat alkaneet vaatia yhtiöiltä ilmastotoimia, tämä uutisoitiin maaliskuun alkupuolella. SputhWest Airlines- ja US Airways-yhtiöiden yhtiökokouksille on ehdotettu ilmastopäätöslauselmia. Continental Airlinesissa vastaava ehdotus on vedetty pois, kun yhtiön johto lupasi toimia. Myös monien muiden alojen yhtiöissä ilmastonsuojelupaine kasvaa osakkeenomistajien taholta, muun muassa vähittäiskaupassa ja rakennusalalla.