Maapallon lämpenemisen näkee jo avaruudestakin

Tällä viikolla on EU:n komission perinteinen ”Green Week”, joka on aina kesäkuun ensimmäisellä puoliskolla.

Avajaisissa komission puheenjohtaja Barroso sanoi, että Euroopan pitää kannustaa ilmastoystävällisen teknologian kehitystä, jotta se säilyisi alan johtajana maailmalla ja hyötyisi vähähiilisen teknologian bisneksestä. Hän visioi uudenlaista ekoinnovaatioiden aaltoa ja kehotti eurooppalaisia firmoja tarttumaan tilaisuuteen molemmin käsin.

Entinen ympäristökomissaari Margot Wallström kertoi vierailustaan Yhdysvalloissa Meso Verdellä, jossa Pueblo-intiaanit ovat asuneet ja viljelleet maata ainakin 700-luvulta 1300-luvulle. Siellä oli iso ja tiheästi asuttu maanviljelyskulttuuri, jossa asuttiin kaupunkimaisissa muodostelmissa. Mutta muun muassa eroosion huononnettua maan viljavuutta he joutuivat 1300-luvulla siirtymään nykyisen New Mexicon alueelle. Olemmeko oppineet mitään, Walsströn kysyi. Hän myös mainitsi, että maailman hiilidioksidipäästöistä ja energiankulutuksesta valtaosa aiheutuu kaupungeissa. Kaupungit kasvavat nopeasti, tänä vuonna kaupungeissa asuvien ihmisten määrä ylittää maaseudulla asuvien. Vuonna 2030 enemmistö maailman kaupunkilaisista asuu kaupungeissa ja kaupunginosissa, joita ei vielä ole olemassa. Jos Euroopan kaupungit päättäisivät muuttua hiilidioksidineutraaleiksi, sillä olisi valtava merkitys. Niinpä.

YK:n ympäristöjärjestön eli UNEP:in entinen pääjohtaja Klaus Töpfer muisteli aikaa, jolloin Euroopassa teollistuttiin ympäristön kustannuksella, ja lasku saasteiden aiheuttamien sairauksien ja ennenaikaisten kuolemien muodossa oli valtava. 1970-luvulla Saksan liittokansleri Willy Brandt esitti huikean vision, että sinitaivas saataisiin taas uudestaan näkyviin. Ensin saasteongelmat yritettiin ratkaista pitemmillä savupiipuilla, jakamalla päästöt laajemmalle alueelle. Tämä aiheutti ristiriitoja naapurimaitten kanssa, mistä alkoi rajat ylittävä ympäristöyhteistyö, kuten Tonavan ja Reinin veden käytöstä sopiminen. Töpfer itse herätti aikoinaan suurta huomiota menemällä uimaan pahasti saastuneeseen Rein-jokeen. Euroopan taloudelliseen yhteistyöhön lisättiin ympäristöulottuvuus. Ympäristönsuojelua vaivasi pitkään kapea-alaisuus. Yksi seuraus tästä oli, että yläilmakehän otsonikerrosta ohentavat aineet jääkaapeissa ja suihkepulloissa korvattiin aineilla, jotka ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja. Ei enää riitä, että ympäristöministerit ovat ”piipunpääministereitä”, jotka pakottavat puhdistamaan savupiipusta tai jätevesiputkesta ympäristöön laskettavat päästöt. Ihmisiä on nyt 6,6 miljardia, vuonna 2050 tulee olemaan 8,5 mrd, mikä osaltaan lisää ympäristönsuojelun haastavuutta.

Klaus Töpfer kertoi, että aivan äskettäin yli 2000 ihmistä kuoli kuumuuteen Pohjois-Intiassa ja Pakistanissa aavikkotuulen aiheuttaman lämpöaallon takia. Kuolleet olivat pääasiassa köyhiä, eli kodittomia, kerjäläisiä ja ulkotyöläisiä. Pakistanin Baluchistanissa oli pahimmillaan 52 astetta. Suomalaisena ajattelin, että sehän on kuin sauna, josta ei pääse ulos vilvoittelutaolle.

Euroopan ympäristöviraston johtaja Jacqueline McGlade totesi, että Euroopassa menetetään ilmansaasteiden takia 200 miljoonaa työpäivää vuosittain. Hän vaati keräämään verot työn verottamisen sijaan saastuttamisesta ja luonnonvarojen käytöstä. Ympäristövaatimuksissa pitäisi noudattaa ”top runner” –lähestymistapaa eli sitä, että kullakin alalla puhtain, vähiten saastuttava, energiatehokkain ja muutenkin resursseja säästeliäimmin käyttävä yritys asettaisi muille standardin, joka näiden pitää tietyssä ajassa kiriä kiinni.

Iltapäivällä ehdin vähän aikaa kuunnella professori Stefan Rahmstorfia, Saksan Potsdam-instituutista. Hänen mielenkiintoisen esityksensä powerpointit läytyvät kuulemma osoitteesta www.ozean-klima.de »

Hän kävi läpi erilaisia asioita, joista toisen lämmittävät ja toiset jäähdyttävät maapalloa. Otsoninkerroksen väheneminen yläilmakehässä jäähdyttää maapalloa vähän, mutta saman kaasun lisääntyminen alailmakehässä lämmittää. Hiilidioksidi lämmittää. Metaani, typpioksiduuli eli dityppioksidi sekä halokarbonit lämmittävät myös. Sen sijaan aerosolit ilmassa jäähdyttävät jonkin verran, muun muassa siksi että ne lisäävät pilvien muodostumista ja valkoiset pilvet heijastavat auringon säteilyä takaisin avaruuteen. Vuoden 1880 jälkeen havaittu lämpeneminen on 0,8 oC. Vuoden 1998 jälkeen on koettu useita lämpöennätyksiä, eli siis vuosia, jotka ovat olleet lämpimämpiä kuin koskaan ennen lämpötilamitattausten alkamisen jälkeen. Säteilypakote eli se maapalloa lämmittävä vaikutus, jonka ihmisen toimet kaikkiaan ovat aiheuttaneet, on nyt noin 1,6 W/m2. Tämä vastaa sitä, että maapallon jokaisella aarilla (10 m x 10 m ruutu) olisi 4 kpl 40 watin tehoisia näkymättömiä infrapunalamppuja, jotka ovat päällä yötä päivää, niin maalla kuin merellä.

Rahmstorf kertoi, että vuonna 1979 USA:n kansallinen tiedeakatemia eli NAS varoitti siitä, että ihmiskunta on lämmittämässä maapalloa. Siihen aikaan lämpenemistä ei ollut vielä havaittu mittauksin, mutta NAS päätteli ilmakehän fysiikan perusteella, että sitä on tulossa. Syy siihen, että lämpenemistä eiu ollut havaittua vielä siihen mennessä, olivat ilmakehään syydetyt aerosolit, eli teollisuuden, energian tuotannon ja liikenteen tupruttamat monenmoiset muut saasteet kuin hiilidioksidi.

Nyt Pohjoisen jäämeren jää on kutistunut jo niin selvästi, että ulkoavaruudestakin voi nähdä maapallon lämpenevän. Mallit ennustavat, että Jäämeri tulee olemaan sula tämän vuosisadan lopulla. Mutta havaittu sulaminen on nopeampaa kuin mallit ennustavat. Etelänavan Larsen B-jäätikkö meni muutama vuosi sitten pirstaleiksi, se oli valtava yllätys. Ilmastonmuutos aiheuttaa kuivuutta erityisesti Välimeren alueella, Australiassa, ja Afrikassa päiväntasaajan eteläpuolella.

Rahmstorf selitti myös mistä johtuu rankkasateiden yleistyminen ilmastonmuutoksen myötä. Mitä lämpimämpää ilma on, sitä enemmän se ”nielee” vettä ennenkuin alkaa sataa, lisäys on noin 7 % per aste. (Tämähän on ihan yksinkertaista perusfysiikkaa, kas kun en ole tullut ennen ajatelleeksi!) Maapallon eteläpuolisko on sen verran kylmempi kuin pohjoispuolisko, että päiväntasaajan eteläpuolella ei ennen ollut hurrikaaneja, mutta vuodesta 2004 alkaen niitä on ollut. Tänä vuonna koettiin ensimmäinen super-taifuuni Persianlahdella (taifuuni on sama asia kuin hurrikaani).

Merenpinnan nousua alettiin havaita vasta 1900-luvulla. 100 vuodessa merenpinta on noussut 20 cm. Merenpintakin nousee nopeammin kuin mallit ennustavat. Vuosille 1961-2003 mallit ennustivat nousua 1,2 mm/v, todellinen nousu oli puolta nopeampaa eli 1,8 mm/v. Maapallon geologinen historia osoittaa, että joka kerran, kun ilmasto on muuttunut merkittävästi, merenpinta on muuttunut paljon. Viime jääkaudella oli noin 5 astetta kylmempää ja merenpinta oli 120 m alempana kuin nyt. 3 miljoonaa vuotta sitten maapallo oli 2-3 astetta nykyistä lämpimämpi ja merenpinta oli 20-30 korkeammalla. 40 miljoonaa vuotta sitten oli 5 astetta nykyistä lämpimämpää ja merenpinta oli 70 metriä korkeammalla.

Suomen lehdistö kohkaa Ilkka Kanervan USA:n vierailusta ja annetaan ymmärtää että hän on parempi ulkopoliitikko kuin Halonen. Minä en kyllä ymmärrä, miksi Suomessa itketään sitä, että Halonen on tavannut vain kertaalleen juuri sen USA:n presidentin, jota hänen omassa maassaan pidetään kaikkien aikojen huonoimpana ja joka on maailmalla romauttanut maansa maineen.

Intian entinen ympäristöministeri Pradipto Ghosh on sanonut, ettei Intia suostu hillitsemään kasvihuonekaasupäästöjään niin kauan kuin länsi kohtelee sitä ”toisen luokan maail
mankansalaisena”, jolla on pienempi oikeus saastuttaa kuin rikkailla mailla. Ghosh kuuluu nyt komiteaan, joka neuvoo maan pääministeriä ilmastoasioissa. Hän varoitti, että lännen täytyy ”tosissaan” vähentää omia päästöjään jotta kehitysmaat tulisivat mukaan. Niinpä. Tätä olen odottanutkin. Ja on hyvä, että viime viikon G8-ilmastopäätöksen jälkeen kissa nostetaan nyt oikeasti pöydälle.