“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Maailman ydinvoiman tilannekatsaus 2010-2011

Ydinvoima Fukushiman jälkeisessä maailmassa – 25 vuotta Tshernobylin jälkeen

Tiivistelmä Worldwatch-instituutin julkaisemasta World Nuclear Industry Status -raportista

Kuukausi Japanin Fukushiman ydinvoimakatastrofin alkamisesta tilanne on yhä kriittinen. Vahingoittuneista reaktoreista vuotaa yhä radioaktiivisia aineita. Vaikka tällä hetkellä on vielä mahdotonta arvioida katastrofin seurauksia kokonaisuudessaan, on selvää, että vaikutus ydinvoimateollisuuteen on tuhoisa.

Katsaus maailman ydinvoimateollisuuden tilaan 2010-2011 oli tarkoitus julkaista Tsernobylin 25. muistopäivänä 26.4.2011, Fukushiman  jälkeen sitä on osin päivitetty. Katsaus sisältää perustiedot nykyisistä sekä suunnitteilla ja rakenteilla olevista ydinvoimaloista koko maailmassa. Katsauksessa arvioidaan myös menneiden ja nykyisten ydinvoimaloiden taloudellisuutta, sekä verrataan ydinvoiman kilpailukykyä varteenotettaviin uusiutuviin energianlähteisiin. Laajasta liiteosasta löytyy myös maakohtainen analyysi ydinvoiman käytöstä.

Katsauksessa esitetään alustavia arvioita Fukushiman katastrofin vaikutuksesta ydinvoima-alaan. On todettava, että viimeaikainen kehitys osoittaa selvästi ydinvoiman olleen alamäessä jo ennen Japanin ydinvoimakriisiä. Uusia reaktoreita ei ole juurikaan otettu käyttöön ja suuri osa reaktoreista on tulossa käyttöikänsä päähän. Ydinvoiman kehitys ei myöskään ole pysynyt kilpailijansa uusiutuvan energian tahdissa.

Uusiutuvan energian kasvu on ylittänyt ydinvoiman kasvun jo 15 vuotta. Yhdysvalloissa uusiutuva energia syöksyi rakettimaiseen nousuun viime vuosikymmenellä – vuonna 2004 uusiutuvan energian kapasiteetti kasvoi kaksi prosenttia, mutta vuonna 2009 lisäystä tuli peräti 55 prosenttia. Samaan aikaan ydinvoima ei Yhdysvalloissa kasvanut lainkaan.

Vuonna 2010 tuulivoiman (193 gigawattia), biomassan ja jätteen hyötykäytön (65 GW) sekä aurinkovoiman (43 GW) kokonaiskapasiteetti saavutti 381 gigawattia ja ohitti ensi kertaa globaalin ydinvoimakapasiteetin, joka ennen Fukushimaa oli 375 gigawattia. Uusiutuvaan energiaan investoitiin maailmassa kaikkiaan viime vuonna noin 243 miljardia dollaria.

Huhtikuun alussa maailmassa oli käynnissä 437 ydinvoimalaa, eli seitsemän vähemmän kuin vuonna 2002. Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n mukaan maailmassa on rakenteilla 64 reaktoria 14 eri maassa. Ydinvoiman kasvun huippuvuonna 1979 rakenteilla oli 233 voimalaitosta. Vuosi 2008 oli ensimmäinen vuosi jolloin yhtään uutta ydinvoimalaa ei käynnistetty, 2009 lisäystä oli kaksi, 2010 viisi ja tämän vuoden alkupuolella kaksi ydinvoimalaa. Samaan aikaan suljettiin 11 reaktoria.

EU:ssa oli huhtikuun alussa 2011 käynnissä virallisesti 143 reaktoria, johon on laskettu mukaan ne seitsemän reaktoria, jotka Saksa on pysäyttänyt. Ydinvoiman huippuaika nykyisen EU:n alueella oli vuonna 1989 ja silloin alueella käynnissä oli 177 reaktoria.

Vuonna 2009 ydinvoimalla tuotettiin sähköä 2,558 TWh eli noin kaksi prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ydinvoima-alan edunvalvoja Maailman ydinvoimajärjestö uutisoi “Ydinvoiman tuotanto putosi taas” jo neljäntenä peräkkäisenä vuotena. Ydinvoiman asema heikkenee tasaista tahtia ja on tällä hetkellä noin 13 prosenttia koko maailman sähköntuotannosta ja viisi prosenttia kaupallisesta primäärienergian tuotannosta.

Vuonna 2010 yhteensä 30 maata maailmassa käytti ydinvoimaa energiantuotannossaan (Liettuan suljettua viimeisenkin laitoksensa). 16 maata säilytti ydinvoimatuotantonsa samalla tasolla kuin aiemmin ja yhdeksän maata vähensi ydinvoiman osuutta energiantuotannossa.

Käytössä olevien reaktoreiden keski-ikä on tällä hetkellä 26 vuotta. Joidenkin ydinvoimaloiden käyttöikää suunnitellaan nostettavan yli 40 vuoteen. Kun otetaan huomioon että tähän mennessä suljettujen 130 reaktorin keskimääräinen käyttöikä on ollut 22 vuotta, suunnitelmat käyttöiän tuplaamisesta vaikuttavat kovin optimistisilta. Yksi Fukushiman seurauksista tulee olemaan, että ydinvoimaloiden käyttöikää tullaan tarkastelemaan uudella tavalla. Esimerkiksi Saksassa näin on jo tehty, kun kaikki yli 30 vuotta vanhat ydinvoimareaktorit pysäytettiin toistaiseksi.

Katsaus ydinvoimateollisuuden tilaan olettaa skenaariossaan ydinvoimaloiden keskimääräiseksi käyttöiäksi 40 vuotta. Skenaariossa arvioidaan, paljonko uusia korvaavia reaktoreita tarvittaisiin, jos ydinvoimaloiden määrän halutaan pysyvän vakiona. Nyt rakenteilla olevien voimaloiden tuoman 5GW:n lisäkapasiteetin (vastaa Saksan sulkemia seitsemää reaktoria) tueksi tarvitsisi ennen vuotta 2015 saada käyttöön vielä 18 uutta voimalaa. Tämä tarkoittaa että joka kolmas kuukausi olisi avattava uusi reaktori. Seuraavalla vuosikymmenellä tarvittaisiin jo 191 uutta yksikköä (175 GW) – yksi voimala joka 19. päivä!

Korvaavan ydinvoimakapasiteetin saaminen käyttöön vuoteen 2015 mennessä on yksinkertaisesti mahdotonta ottaen huomioon ydinvoiman rakentamisen hitauden – ilman Fukushiman vaikutustakin.  Vaikka ydinvoimakapasiteetin lisäys pysyisi nykyisellä tasolla, käytössä olevien ydinvoimaloiden lukumäärä laskisi väistämättä, jollei ydinvoimaloiden yleistä käyttöikää nosteta 40 vuodesta. Käyttöiän nostaminen Fukushiman jälkeisessä maailmassa on kuitenkin hyvin epätodennäköistä, kun esimerkiksi laitosten turvallisuusjärjestelyt pitää ottaa aiempaa vakavammin huomioon.

Reaktoreiden suunnittelun ja rakennusajan ollessa yleisesti 10 vuotta tai yli, on käytännössä mahdotonta edes ylläpitää saati lisätä ydinvoimakapasiteettia seuraavan 20 vuoden sisällä. Ydinvoimajätti Arevan lippulaivahankkeena esitelty EPR-painevesireaktori Olkiluodossa on osoittautunut täydeksi taloudelliseksi fiaskoksi. Projekti on neljä vuotta myöhässä aikataulustaan ja sen budjetti on ylittynyt vähintään 90-prosenttisesti kustannusten kohottua 5,7 miljardiin euroon eli 3 500 euroon kilowattia kohden.

Väite niin kutsutusta ydinvoimarenessanssista perustui siihen, että saatavilla olisi uusi reaktorityyppi, joka olisi sekä turvallisempi ja edullisempi kuin nykyiset mallit. On vaikeaa sanoa, oliko tässä kyse ydinvoimateollisuuden harhaluulosta vai epätoivoisesta yrityksestä tavoitella halpaa sähköä, mutta se oli selkeästi virhearvio. Tällä hetkellä 14 maata on rakentamassa ydinvoimaloita, ja lähes kaikilla näillä laitosyksiköillä on huomattavia ja kalliita viivästyksiä.

Fukushima vaikeuttaa entisestään kansainvälistä talouskriisiä sekä korostaa vaikeuksia, joita ydinvoima-alalla alalla koettiin jo ennestään. Ydinvoiman väistämätön alamäki tulee Japanin katastrofin seurauksena vain nopeutumaan.

Kirjoittajat:
Mycle Schneider, Mycle Schneider Consulting
Antony Froggart, itsenäinen konsultti
Steve Thomas, energiapolitiikan professori, Greenwichin yliopisto

Julkaisu:
Worldwatch-instituutti Vihreät/Euroopan vapaa allianssi Euroopan parlamentissa -ryhmän tuella

Tiivistelmän suomennos:
Satu Hassi, Anne Hildén

Huhtikuu 2011