Maailman voimakuviot muuttuvat

Kolumni Hämeen Sanomissa 10.10.2010

Maailman voimasuhteet ovat muutoksessa. Kiinan nousu saa monet haukkomaan henkeään, Yhdysvaltain tähti on himmenemässä.

Viime viikolla Guardian-lehdessä kolumnisti Timothy Garton Ash kirjoitti, että jos olisi salaliittoteoreetikko, uskoisi Osama Bin Ladenia Kiinan agentiksi, ja ehkä myös USA:n pankkeja.

Sillä samaan aikaan kun USA on 11.9.2001 terrori-iskun jälkeen törsännyt yli tuhat miljardia dollaria sotiin ja koonnut vuorenkorkuisen velan, Kiina on kasvanut, säästänyt ja investoinut. Jos Irakin sodan varsinainen voittaja on ollut Iran, niin Yhdysvaltojen käymän islamismin vastaisen sodan voi voittaa Kiina.

Samalla viikolla European Energy Review kirjoitti Kiinasta uutena energiasupervaltana.

Ääni kellossa on kovin toisenlainen kuin kuusi vuotta sitten, kun aloitin EU-parlamentissa. Silloin valitettiin, että Eurooppa on jäämässä kilpailukyvyssä Yhdysvalloista jälkeen. Se toistui toistumistaan eurooppalaisissa lehdissä ja kokouksissa.

Muistan soraääniä jo noilta ajoilta. Tampereen kauppakamarin tilaisuudessa yksi liikemies tokaisi, että Yhdysvaltojen kilpailukyvystä ei tarvitse olla huolissaan, dollarin arvo laskee kuin lehmän häntä, mutta silti vaihtotaseen vaje vain kasvaa, eli toisin sanoen maa ei saa tuotteitaan kaupaksi edes alehintaan. Yhdysvaltalainen professori Jeremy Rifkin puhui EU-parlamentissa siitä, että hänen maansa talous kulkee velkavedolla, sekä liittovaltion että tavallisten ihmisten ja perheiden.

Samoihin aikoihin ilmestynyt kirja ennusti Yhdysvaltain mahdin lähenevän loppuaan. Kirjoittaja tunnisti samat merkit kuin Britanniassa aikoinaan vähän ennen brittien imperiumin ajan päättymistä.

Syksyllä 2008 velkaantumisen korttitalo Yhdysvalloissa romahti, siitä alkanut kriisi levisi ja aiheutti laman ympäri maailmaa. Pankkien pelastaminen pahensi USAn velkaantuneisuutta entisestään. Toipuminen tulee kestämään kauan ja vaikuttaa maan rooliin maailmanpolitiikassa.

Kiina on noussut maailman suurimmaksi hiilidioksidipäästöjen tupruttajaksi. Viime vuonna se nousi maailman ykköseksi myös energian kuluttajana – ja tuulivoimainvestoijana.

Kiinan nousu suurimmaksi saastuttajaksi tarkoittaa, että se on avainasemassa myös siinä, saadaanko ilmastonmuutos aisoihin. Maan nousu suurimmaksi energian kuluttajaksi tarkoittaa, että kilpailu energiavaroista kovenee.

European Energy Review muistuttaa, että USA:n oman öljyntuotannon alettua kutistua toisen maailmansodan jälkeen maan ulkopolitiikkaa on leimannut pyrkimys varmistaa öljyn saanti. Erityisesti Saudi-Arabia ja muu Lähi-itä ovat saaneet toimia USA:n "bensa-asemana". Mutta viime vuonna Kiina ohitti Yhdysvallat myös Saudi-Arabian öljyn ostajana.

USAn energiaministeriö on ennustanut Kiinan energiankulutuksen kasvavan vuoteen 2035 mennessä saman verran kuin Eurooppa ja Lähi-itä nyt kuluttavat yhteensä. Sir David King, Britannian hallituksen entinen tieteellinen pääneuvonantaja, on ennustanut että noin vuonna 2014 öljyn kysyntä maailmassa ylittää tarjonnan. Sen jälkeen hinta nousee lujaa.

Sen lisäksi, että kilpailu energiavaroista kovenee, valtiot hamuavat ympäristön kannalta yhä pahempia fossiilivaroja, kuten Pohjoisen Jäämeren alla piilevää öljyä ja kaasua.

Kuitenkin arktinen luonto on hyvin haavoittuva, öljyonnettomuuksien vaikutukset olisivat moninkertaisesti pahemmat ja pitkävaikutteisemmat kuin lämpimämmillä merialueilla.

Pahinta on, jos valtioiden kilpailu energiavaroista johtaa ristiriitojen pahenemiseen ja jopa sotiin. Samaan aikaan myös pula makeasta vedestä pahenee monilla alueilla. Vesiasiantuntijat ovat jo jonkin aikaa ennustaneet kiistoja vedestä todennäköisimmäksi tulevien sotien aiheeksi.

Lisätään tähän vielä Kiinan epädemokraattisuus ja USA:n poliittisen päätöksenteon halvaantuminen. New York Timesin kolumnisti Thomas Friedman on useaan otteeseen kirjoittanut siitä umpikujasta, jossa maan poliittinen järjestelmä on.

Palataan siihen, että Kiina on noussut suurimmaksi tuulivoimainvestoijaksi. Se on maailman kärjen tuntumassa useilla uuden energiatekniikan aloilla, ja myös Intia kirii. USA ei ole saanut säädetyksi päästörajoja, mutta sekin satsaa isosti uuden tekniikan kehittämiseen.

Vihreän energiatekniikan nousu onkin toivon siemen. Euroopassa viime vuonna käynnistyneistä voimalaitoksista 62 % perustui uusiutuvaan energiaan, kuten tuuleen ja aurinkoon.

Niidenkin, jotka kyseenalaistavat ilmastonmuutoksen, tulisi ymmärtää, että uusiutuvaan energiaan ja vähemmän energiaa kuluttaviin ratkaisuihin investoiminen on tärkeää myös koska se vähentää maailman alttiutta joutua konflikteihin ja sotiin.