Lyhyt tiivistelmä työstä kansanedustajana vuonna 2016 – Sipilän hallitus purki ympäristönsuojelua

Vuonna 2016 jatkoin eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtajana.
Vuoden puhutuimpia teemoja eduskunnassa olivat maahanmuuttopolitiikka, koulutusleikkaukset ja pienituloisiin kohdistuvat menoleikkaukset. Ympäristönsuojelussa hallitus ajoi läpi heikennyksiä ”byrokratian purkamisen” varjolla. Läheskään kaikki suomalaiset eivät ole olleet tähän kehitykseen tyytyväisiä, gallupeissa vihreiden kannatus on ollut ennätyskorkealla. Syksyllä vihreät esitteli oman vaihtoehtonsa hallituksen leikkauspolitiikalle, vihreän vaihtoehtobudjetin 2017 löydät osoitteesta: https://www.vihreat.fi/vaihtoehto2017
Kansainvälistä politiikkaa leimasi populismin nousu Euroopassa ja Yhdysvalloissa, mikä johti EU-eron kannattajien enemmistöön Ison-Britannian kansanäänestyksessä ja Yhdysvalloissa presidentti Trumpin valintaan – joskin äänestäjien vähemmistön tuella. Ajatuksiani rauhasta, kybersodasta, ilmastosta, taloudesta ja identiteetistä tuoreeltaan heti Trumpin valinnan jälkeen: https://www.satuhassi.fi/2016/trumpin-maailma/

Vääntö Metsähallituksesta

Vuoden alkukuukausina käsiteltiin uusi laki Metsähallituksesta, joka hallinnoi noin kolmasosaa Suomen pinta-alasta. Uutta lakia perusteltiin EUn kilpailulainsäädännöllä, mutta samalla hallitus ajoi läpi asioita, joilla ei ole EU-säädösten kanssa mitään tekemistä.
Vihreästä näkökulmasta hallituksen lakiesityksessä oli kaksi suurta ongelmaa: ensinnäkin se heikensi valtion luonnonsuojelualueita, kuten kansallispuistoja hallinnoivan Metsähallituksen luontopalvelujen asemaa ja ympäristöministeriön ohjausvaltaa, ja toiseksi laki käytännössä heikensi saamelaisten oikeuksia. Suuri määrä sellaisia valtion maa- ja vesialueita, jotka eivät ole varsinaista talousmetsää mutta eivät myöskään suojelualueita, siirrettiin luontopalvelujen hallinnasta Metsähallituksen yleisjohdon alaisuuteen, käytännössä talouskäyttöön. Näihin alueisiin kuuluu muun muassa valtion retkeilyalueita sekä saamelaisalueen maita, käytännössä saamelaispaliskuntien porojen laidunmaita. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa hallituspuolueiden kansanedustajat yrittivät ajaa läpi vielä radikaalimpaa muutosta, joka olisi vienyt ympäristöministeriöltä ohjausvallan jopa kansallispuistoihin. Tämän ehdotuksen takana oli Metsähallituksen silloinen johtaja Esa Härmälä, minkä hän Helsingin sanomien haastattelussa sittemmin myönsi. http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000002921140.html
Tuo äärimmäinen ehdotus kuitenkin torjuttiin, mutta silti laki toi paljon huononnuksia. Puheeni eduskunnassa lain ensimmäisessä käsittelyssä voit lukea täältä: https://www.satuhassi.fi/2016/mets%C3%A4-on-suomalaisten-vanhin-sielunhoitaja/
Pian metsähallituslain hyväksymisen jälkeen kävin Inarissa tutustumassa eräisiin alueisiin, joiden hakkuusuunnitelmista saamelaiset paliskunnan ja Metsähallitus kiistelevät: https://www.satuhassi.fi/2016/pohjois-lapin-ikimets%C3%A4t-ovat-arvokkaampia-pystyss%C3%A4-kuin-selluna/
http://yle.fi/uutiset/3-8919969

Brexit

Kesäkuussa Euroopan yllätti Brexit eli se, että Iso-Britannian kansanäänestyksessä enemmistö kannatti eroa Euroopan unionista. Eduskunta keskeytti kesätaukonsa ja saapui keskustelemaan Brexitistä ja unionin tulevaisuudesta. Pohdin Brexitin syitä ja seurauksia myös blogissani:
https://www.satuhassi.fi/2016/mietteit%C3%A4-brexitist%C3%A4-t%C3%A4rkeint%C3%A4-on-parantaa-ihmisten-luottamusta-tulevaisuuteensa/

Pariisin sopimus voimaan, ilmastonmuutos etenee

Vuosi 2016 toi ilmastotyön kannalta sekä hyvää että huonoa. NASA:n mukaan vuosi oli kolmas perättäinen mittaushistorian lämpimin vuosi. Vuoden lopulla pohjoisen ja eteläisen napa-alueen jään yhteenlaskettu pinta-ala oli mittaushistorian pienin ja pohjoisnavan tienoilla oli ajankohtaan nähden poikkeuksellisen lämmintä.
Myönteistä oli, että viime vuonna solmittu Pariisin sopimus tuli voimaan ennätysajassa, alle vuoden kuluessa sen hyväksymisestä neuvotteluissa. Sopimus astui voimaan 4.11.2016, kun 55 maata, joiden osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on yli 55 %, oli ratifioinut sen. Myös Suomi toimi nopeasti. Eduskunta hyväksyi sopimuksen yksimielisesti. Matkustin marraskuun lopulla ympäristövaliokunnan edustajana Marrakeshin ilmastoneuvotteluihin. Niiden tunnelmaa kuitenkin varjosti Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi ja sen tuoma epävarmuus siitä, onko Yhdysvallat jatkossa sitoutunut sopimukseen. Tunnelmiani Marrakeshista https://www.satuhassi.fi/2016/toivoa-synkkyytt%C3%A4-ja-pitki%C3%A4-puheita-marrakeshissa/.
Hallitus esitteli joulukuussa ilmasto- ja energiastrategiansa vuoteen 2030. Vihreät esittelivät oman energiavisionsa 2035 jo viikkoa aiemmin. Vihreiden visiossa fossiilisista polttoaineista irtaudutaan jo 2030-luvulla, kun hallitus tavoittelee hiilivapaata Suomea vasta vuonna 2050. Vihreiden visiossa uusiutuvan energian uudet muodot, aurinko ja tuuli, sekä uudet teknologiat kuten älyverkot ovat keskeisiä. Hallitus sen sijaan luottaa pääasiassa bioenergiaan. Vihreiden energiavisio: https://www.vihreat.fi/vihrea-energiavisio-2035 sekä hallituksen energia- ja ilmastostrategiasta eduskunnassa pitämäni ryhmäpuhe: https://www.satuhassi.fi/2016/puhe-energia-ja-ilmastostrategia/.
Hallitus kaavailee metsien hakkuiden voimakasta lisäämistä. Se pienentäisi Suomen metsien muodostamaa hiilinielua. Ilmakehän kannalta nielun pieneneminen on yhtä paha kuin kasvihuonekaasupäästö. Kuitenkin Suomen hallitus ajaa EU:ssa metsänielujen laskentatapaa, joka antaisi mahdollisuuden piilottaa nielujen pieneneminen päästöraportoinnissa laskennallisilla tempuilla.

Hallitus kaventaa ympäristöviranomaisten valtuuksia pala palalta

Useat hallituksen lakiesitykset vähensivät ympäristöviranomaisten, kuten ympäristöministeriön ja ELY-keskusten valtaa valvoa ja ohjata maankäyttöä. Ympäristöministeriö ei esimerkiksi enää vahvista maakuntakaavoja. Kuntien ei tarvitse enää hakea ELY-keskukselta poikkeamislupia rantarakentamiseen tai rakennussuojelupäätöksistä poikkeamiseen. Lailla suojellun liito-oravan huomioiminen metsähakkuissa jätettiin maanomistajan ja hakkuiden tekijän omalle vastuulle, viranomaiset eivät siis enää tee rajauksia kohdista, joilla puut pitää liito-oravien pesäpaikkojen vuoksi säästää.
Vuoden 2016 lopulla hallitus antoi eduskunnalle esityksen, joka rajoittaisi ELY-keskusten mahdollisuutta valittaa kuntien kaavoista ja väljentäisi suurten kauppakeskusten sijoittamista koskevaa sääntelyä. ELY-keskukset ovat käyttäneet valitusoikeuttaan hyvin säästeliäästi ja niiden valituksista yli 90 % on hyväsytty hallinto-oikeudessa. On ilmeistä, että ELY-keskusten valitusoikeuden supistaminen tulee lisäämään sisällöltään lainvastaisten kaavojen hyväksyntää kunnissa.
Hallitus vie esityksillään pala palalta ympäristöviranomaisten mahdollisuuksia puuttua ympäristölainsäädännön vastaiseen toimintaan. Asiaa pahentavat massiiviset leikkaukset luonnonsuojelun määrärahoista. Toukokuun puoluekokouksessa pidimme yhdessä Emma Karin kanssa tiedotustilaisuuden otsikolla ”Ympäristöankeuttajien hallitus”, ks. https://www.vihreat.fi/artikkeli/2016/05/satu-hassi-emma-kari-sipilan-hallituksen-ensimmainen-vuosi-ymparistoankea
Paljon puhuttuja haja-asutusalueiden jätevesien puhdistusnormeja muutettiin taas, jo kolmannen kerran. Edellisillä kierroksilla määräaikoja oli myöhennetty ja puhdistuksen vaatimustasoa lievennetty lukuunottamatta herkimpiä alueita. Sipilän hallitus myöhensi määräaikaa edelleen ja lisäksi poisti jätevesien käsittelyvaatimukset kokonaan ennen vuotta 2004 rakennetuilta taloilta, jos ne ovat yli 100 metrin päässä rannasta ja pohjavesialueiden ulkopuolella. Jätevesiä pitää puhdistaa vasta, jos talo peruskorjataan tai myydään. Myös kunnilta vietiin oikeus asettaa kuntakohtaisia tiukempia normeja ennen vuotta 2004 rakennetuille taloille. Asian ensimmäisen käsittelyn eduskuntakeskustelu, ja siinä käyttämäni puheenvuorot, löytyvät täältä https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Documents/PTK_135+2016+4.pdf

Muuta

Edellisten lisäksi jätin valiokunnassa eriävän mielipiteen tai vastalauseen myös mm. asumistukilakiin, vuoden 2017 budjettiin, kaivoslakiin ja vesien laatumittauksien pätevyysvaatimuksiin.
Käytin vuoden 2016 täysistunnoissa 156 puheenvuoroa, ympäristövaliokunnan asioiden ohella mm. vuoden 2017 talousarviosta ja hallituksen esittämästä maahanmuuttajien alemmasta työttömyysturvasta, joka onneksi lopulta kaatui perustuslakivaliokunnassa. Eduskunta piti kesäkuussa juhlaistunnon sen kunniaksi, että naisten äänioikdeun myöntämisestä oli kulunut 110 vuotta. Istunnossa pidin vihreiden ryhmäpuheen, jossa kertasin 110 vuoden aikana tapahtunutta kehitystä muistutin sukupuolten tasa-arvon merkityksestä yhteiskunnalle. https://www.satuhassi.fi/2016/puhe-naisten-%C3%A4%C3%A4nioikeuden-110v-juhlaistunnossa/
Kyselytunnilla esitin kysymykset muun muassa teollisuuden (perusteettomasta) päästökauppakompensaatiosta ja Pariisin sopimuksen toimeenpanon varmistamisesta Trumpin valinnan jälkeen.
Jätin 9 sellaista kirjallista kysymystä, joiden ensimmäinen allekirjoittaja, esimerkiksi susien metsästyksestä ja Talvivaaran kaivoksen ympäristövaikutuksista. Lisäksi olin mukana useissa muissakin kysymyksissä. Särkänniemen delfinaarion sulkemisen jälkeen tein lakialoitteen, jossa esitetään merinisäkkäiden pidon kieltämistä eläintrahoissa. https://www.vihreat.fi/artikkeli/2016/09/vihreilta-lakialoite-delfiinien-muiden-merinisakkaiden-pidon-kieltamiseksi
Vuoden aikana tuli esiin huolestuttavia tietoja Titan 2-yhtiön turvallisuusrikkomuksista Venäjällä. Fennovoima on valinnut Titan-2:n Hanhikiven ydinvoimalan pääurakoitsijaksi. Kysyin tästä asiasta ministeriltä ja lisäksi olin Vihreässä eduskuntaryhmässä järjestämässä pyöreän pöydän keskustelua aiheesta huhtikuussa Tshernobylin onnettomuuden 30-vuotispäivän aikoihin. Mukaan tuli kansanedustajia lähes kaikista puolueista. Tilaisuuteen tuli poliitikkojen lisäksi STUK:n pääjohtaja Tiippana ja venäläisen ympäristöjärjestö Vihreän maan perustaja, fyysikko Oleg Bodrov.

Linkkejä

Aloitteet, kysymykset ja puheenvuorot eduskunnan sivuilla (linkit sivun alalaidassa) https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/363.aspx
Vuoden 2016 valtiopäivätoimet, muun muassa hallitukselle esittämäni kirjalliset kysymykset ja niiden vastaukset löytyvät osoitteesta https://www.satuhassi.fi/eduskunta/valtiopaivatoimet/
Vihreän eduskuntaryhmän yhteiset toimenpidealoitteet muun muassa pakolaiskiintiön moninkertaistamisesta, perhevapaajärjestelmän uudistamisesta ja homekorjausten tukemisesta löydät täältä.