“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Blog Listing

Luovuus on ihmisen salainen ase

2000-luvun alkuvuosina Suomen teollisuus sanoi olevansa hätää kärsimässä. Syy oli ilmastonsuojelu ja se, että tehtaiden ja voimalaitosten piipuista ei enää saanut tupruttaa taivaalle hiilidioksidia ilmaiseksi. EU oli säätänyt päästökauppadirektiivin.

On jäänyt mieleen, koska minua väitettiin tämän onnettomuuden aiheuttajaksi. Ansioitani tosin hieman liioiteltiin.

Samoihin aikoihin kuuntelin ilmastoluentoa kansallisilla energiapäivillä. Puhujaksi oli kutsuttu yksi harvoista suomalaisista tieteellisen koulutuksen saaneista ilmastonmuutoksen kiistäjistä. Muistan miettineeni, oikeastiko energia-ala haluaa uskoa, että ilmastonmuutos on vain unta, josta kohta herätään.

Sittemmin ääni kellossa on muuttunut. Tänä päivänä Elinkeinoelämän keskusliitto ja energia-ala liputtavat kunnianhimoisten ilmastotoimien puolesta. Ne tukivat Suomen hallitusta, kun se EU-puheenjohtajakaudellaan sai läpi EU:n ilmastotavoitteiden tiukentamisen.

Energiateollisuus ylpeilee sähköntuotannon reippaalla puhdistumisella. Elinkeinoelämän keskusliitto korostaa ilmastoratkaisujen hyviä vientinäkymiä. Molemmat pitävät päästökauppaa fiksuna tapana ohjata päästövähennykset sinne missä ne tehdään edullisimmin.

Yli kymmenen vuotta asennemuutokseen meni.

Nyt maa- ja metsätaloudessa on käynnissä samantapainen siilivastarinta. Kyse on ilmaston lisäksi luontokadosta.

Ihminen voi, vaikka sen usein unohdamme, elää vain jos ympärillämme on luonto, joka tuottaa muun muassa hapen, ruokamullan ja ravintokasvien pölytyksen.

Planeetan maa-alasta enää muutama prosentti on koskematonta. Elonkehässä jokainen laji on joidenkin toisten ruokaa tai kumppani. Emme tiedä, miten pitkälle luontopääoma voi huveta ilman että miljoonien vuosien aikana kehittynyt hieno kokonaisuus romahtaa.

Eniten luontopääomaan vaikuttavat ne ihmistoimet, jotka vievät eniten maa-alaa, kuten maa- ja metsätalous. Niiden taloudellista tehokkuutta kehitettiin vuosikymmenien ajan menetelmillä, jotka vahingoittavat luontopääomaa.

Metsän avohakkuu tuhoaa ekosysteemin. Uusia puita kasvaa, mutta ekosysteemi ei palaudu ennalleen. Suomalaisen luonnon lajeista joka yhdeksäs on uhanalainen ja metsälajit ovat uhanalaisten suurin ryhmä.

Pelloilla satoja on lisätty kemiallisilla lannoitteilla ja torjunta-aineilla. Samalla ruokamultakerros hupenee, levät samentavat rehevöityneitä vesiä ja hyönteiset vähenevät, myös pölyttäjät, joita ilman ei tule marjoja eikä hedelmiä eikä monien muidenkaan ruokakasvien siemeniä.

Se, joka nyt vaatii muutosta maa- ja metsätalouden menetelmiin, kohtaa samanlaisia syytöksiä epäisänmaallisuudesta kuin ilmastonsuojelijat 20 vuotta sitten. Ratkaisuja on, esimerkiksi kasvivalkuaisesta tehdyt uudet ruoat ja hiiliviljely, joka lisää peltomaan hiiltä ja samalla huolehtii maaperän eliöistä ja vähentää vesistöihin valuvia ravinteita.

Nämä ratkaisut näyttävät nyt yhtä pieniltä ja vaatimattomilta kuin aurinko- ja tuulivoima 20 vuotta sitten.

Tänä päivänä aurinko- ja tuulivoima ovat halvimpia tapoja tuottaa sähköä. Jos haluamme, voimme kehittää myös maa- ja metsätalouden uusista luontoystävällisemmistä menetelmistä vastaavia menestystarinoita kuin energia-alan ilmastoratkaisuista.

Uusi suomalainen tutkimus osoitti luovuuden ratkaisseen sen, että nykyihminen on pärjännyt muinaisuudesta nykypäivään. Luovuudella pääsemme myös nykyhetken ongelmien yli tulevaisuuteen.

Satu Hassi

Teksti on julkaistu maanantaina 26.4. Aamulehdessä.