Lobbarit päivänvaloon

Voiman kolumni 2.4.2007

Tuorein esimerkki lobbauksen vaikutuksesta Europarlamenttiin on niin sanottu roaming-paketti. Komissio haluaa ehdotuksellaan lopettaa teleoperaattorien rahastuksen ulkomaisten asiakkaiden kustannuksella. Esimerkiksi loma- tai työmatkalla oleva suomalainen maksaa ulkomailla puheluistaan ja tekstiviesteistään usein moninkertaisen hinnan paikallisiin asiakkaisiin verrattuna.

Komissio esitti kattohintaa ulkomaisten asiakkaiden puheluille. 22.maaliskuuta parlamentin sisämarkkinavaliokunta vesitti ehdotuksen siten, että halvempi hinta pitää erikseen osata valita, muutoin saa edelleen pulittaa ylihintaa. Näin äänesti siis konservatiivien ja liberaalien muodostama enemmistö.

Brysselissä arvioidaan olevan lobbareita noin 13 000 – 20 000 kappaletta, pääkohteinaan EU-komissio ja mepit.

Parlamenttiin akkreditoituneita lobbareita, joilla on sinne vapaa pääsy, on 5000, eli seitsemän per meppi. Heistä kaksi kolmasosaa työskentelee yrityksille, lopuissa on esimerkiksi ammattiliittojen, maakuntien sekä kuluttaja-, ympäristö- ja potilasjärjestöjen edustajia.

Komissaari Siim Kallas on esittänyt lobbaukselle vapaaehtoisuuteen perustuvia pelisääntöjä. Ei riitä.

On oikein, että päättäjien puheille saa pyrkiä kuka tahansa, jolla on mielestään tähdellistä asiaa. Mutta nyt raha ratkaisee liikaa. Sanomansa saa parhaiten perille, jos on varaa palkata useita lobbareita tapaamaan mahdollisimman monta meppiä, tai jos pystyy tarjoamaan lounaita ja illallisia sanomansa säestykseksi. Jos lobbarilla on varaa vain sähköpostiin, hänen äänensä jää hyttysen ininäksi rekkajonon jylyssä.

EU-lobbauksen säännöt pitäisi saada vähintään yhtä tiukoiksi kuin Washingtonissa. Kunkin lobbausorganisaation pitäisi julkistaa rahoittajansa ja asiakkaansa. Lakeja valmistelevien komission virkamiesten tulisi julkistaa, keitä lobbareita he tapaavat. Parlamentissa huomattava valta on kunkin asian esittelijällä eli raportöörillä sekä poliittisten ryhmien neuvottelijoilla, varjoraportööreillä. Myös heidän pitäisi julkistaa tapaamiensa lobbarien lista.

Jos lobbauksessa ei ole mitään pahaa, miksi se ei voisi tapahtua päivänvalossa?