Liito-oravan suojelu Suomessa

Kirjallinen kysymys komissiolle
Satu Hassi (Greens/EFA)
9.4.2013

Liito-oravien (Pteromys volans) lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on EU:ssa kielletty luontodirektiivillä (artikla 12, liite IV(a)). EU:n liito-oravista esiintyy valtaosa Suomessa, jossa lajin suurin uhka on metsätalous. Laji on vähentynyt ja se on todettu Suomen lajien uhanalaisuus 2010 -kirjassa vaarantuneeksi (VU).

Suomi on tehnyt vuonna 2004 kansalliset ohjeet liito-oravien huomioon ottamisesta metsätaloudessa. Nyt on kuitenkin uusissa tutkimuksissa huomattu, että ohjeet jättävät liian vähän metsää liito-oraville, eivätkä lisääntymis- ja levähdyspaikat säily. Ohjeiden mukaan käsitellyistä metsistä levähdyspaikka on jäänyt toimimaan vain 21-61 prosentissa. Tulos vaihtelee alueittain ja riippuu myös tulkintatavasta. Lisääntymis- ja levähdyspaikan säilymisen arviointiperusteena tulisi olla lajin jatkuva lisääntyminen eli liito-oravanaaraan reviirin säilyminen alueella. Suomen liito-oravaohjeiden ja luontodirektiivin väliset ristiriitaisuudet ovat aiheuttaneet Suomessa pitkiä suojelukiistoja muun muassa Forssan Konikalliolla.

Pitääkö komissio Suomen käytäntöä ja ohjeita liito-oravien metsänkäytössä EU:n luontodirektiivin mukaisena? Ellei, mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä?

E-003962/2013
Janez Potočnikin komission puolesta antama vastaus
(17.5.2013)

Arvoisan parlamentin jäsenen kannattaa tutustua vastaukseen, jonka komissio on antanut liito-oravan (Pteromys volans) suojelua koskevaan kirjalliseen kysymykseen E-000916/98 (EYVL C 31, 5.2.1999, http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:1999:031:0007:0008:FI:PDF), jossa selostetaan elinympäristödirektiivissä (1992/43/ETY [EYVL L 206, 22.7.1992]) säädetyt, kyseisen lajin suojeluun Suomessa sovellettavat yleiset velvoitteet ja tarkastellaan Konikallion senhetkistä tilannetta.

Suomessa pantiin tuolloin vireille liito-oravaa koskeva rikkomusmenettely. Suomen viranomaiset mukauttivat kansallista lainsäädäntöä elinympäristödirektiivin säännösten mukaiseksi, minkä jälkeen menettely päätettiin vuonna 2004.

Komissio tarkastelee saatavilla olevia tietoja, jotka koskevat voimassa olevien toimenpiteiden toimivuutta, ja ottaa tarkastelussa huomioon myös arvoisan parlamentin jäsenen toimittamat tiedot. Tarvittaessa komissio ottaa yhteyttä Suomen viranomaisiin tarkistaakseen, että mainitut toimenpiteet ovat elinympäristödirektiivin mukaisia.