“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Lentopäästöjä ja rotanmyrkkyä

Ympäristövaliokunnassa äänestettiin tänään muun muassa komission valkoisesta kirjasta, joka koskee ravintoon ja ylipainoon liittyviä terveysongelmia. Pitkässä äänestysrumbassa enemmistö tuki muun muassa sitä, että elintarvikepakkauksiin pitää laittaa värikoodit, jotka antavat kuluttajalle pikaviestin siitä, onko tuote terveellinen vai epäterveellinen. Tätä tuki jopa osa konservatiiviryhmästä, varmaankin siksi, että ryhmän vetäjä John Bowis kannattaa ruokapakkauksiin tällaisia “liikennevaloja”. Niistä onkin on saatu hyviä kokemuksia Britanniassa. Karkkiteollisuus on kiivaasti vastustanut liikennevalomerkintöjä, tietenkin siksi että suunnilleen kaikkiin karkkeihin tulisi punainen merkintä ainakin sokeripitoisuuden kohdalle.

Eniten huomiota herättänyt äänestys valiokunnassa oli kuitenkin lentoliikenteen liittäminen EU:n hiilidioksidipäästökauppaan. Se on nyt parlamentin toisessa käsittelyssä. Valiokunnan iso enemmistö haluaa jatkaa samalla tiukalla linjalla, jota parlamentti tuki ensimmäisessä käsittelyssä. Ministerineuvostohan on tukenut löysempää linjaa. Valiokunta haluaa, että lentoliikenteen päästökaupan aluksi (vuodet 2011-2012) sille myönnetty päästökiintiö ei ole 100 % vaan 90 % historiallisista päästöistä (jotka lasketaan vuosien 2004-2006 päästöjen mukaan). Lisäksi valiokunta haluaa, että lentojen hiilidioksidipäästöt kerrotaan kahdella sen huomioon ottamiseksi, että myös typen oksidien päästöt yläilmoissa lämmittävät ilmastoa. Kerrointa tarkennetaan kun tieteelliset tutkimustulokset antavat siihen pohjaa. Päästöoikeuksista huutokaupattaisiin aluksi 25 % ja vuodesta 2013 alkaen lentoliikenne joutuisi ostamaan saman osuuden päästöoikeuksistaan kuin se sektori “normaalissa” päästökauppadirektiivissä, jolla huutokaupattavien päästöoikeuksien prosentti on korkein.

Lentopäästöjen raportööri, saksalainen Peter Liese, on esimerkki konservatiivipoliitikosta, joka ajaa kunnianhimoista ilmastonsuojelua. Myös konservatiivipuoluetta edustava Saksan liittokansleri Angela Merkel on ollut ilmastoasioissa suorastaan yllättävän hyvä. Tulee mieleen, että luonnontieteilijänä Merkel (joka on fyysikko) ymmärtää, että planeetalla ei kannata pelata venäläistä rulettia. Jos tämä avaruuslaiva menee pilalle, pelastusvenettä ei ole.

Valiokunta otti myös kantaa komission valkoiseen kirjaan lihavuuteen ja ravitsemukseen liittyvistä terveyskysymyksistä. Valkoinen kirjahan sisältää komission ajatuksia tulevista toimenpiteistä. Valiokunta muun muassa vaatii elintarvikkeisiin ns. ”liikennevaloja” eli sitä, että rasva-, suola- ja sokeripitoisuudet ilmoitettaisiin numerotietojen lisäksi värein (punainen, keltainen, vihreä), jotka antavat kuluttajalle pikasignaalin siitä, onko tuote terveellinen vai ei.

Toisenlaista konservatiiviasennetta edustaa suomalainen kollegani Eija-Riitta Korhola. Hän on Nykypäivä-lehdessä viime viikolla (23.5.) sanonut, että parlamentin viime viikolla hyväksymä ilmastopäätöslauselma sisältää “kiusaannuttavia seikkoja”. Näin Korhola: “Mietinnössä esitetään mm, että ihmisen ensisijainen osuus on tieteellisesti ‘todistettu’. IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change, Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli) ei missään kohdin väitä näin, vaan sen raportissa puhutaan todennäköisyyksistä. Ihmisen osuudella viime vuosikymmenien lämpenemisessä on huomattava todennäköisyys.”

No, oikeasti IPCC sanoo viime vuonna ilmestyneessä raportissaan (joka siis vetää yhteen maailmassa siihen mennessä tehdyn ilmastonmuutosta koskevan tieteellisen tutkimuksen) näin: “Most of the observed increase in globally averaged temperatures since the mid-20th century is very likely [kursivointi alkutekstissä] due to the observed increase in anthropogenic greenhouse gas concentrations.”

Eli siis suomeksi: “Suurin osa maapallon keskilämpötilojen havaitusta noususta 1900-luvun puolivälin jälkeen johtuu hyvin todennäköisesti ihmisperäisten kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvusta [ilmakehässä]. Ilmaisu “hyvin todennäköinen” tarkoittaa yli 90 %:n todennäköisyyttä. IPCC:n edellisessä, vuonna 2001 julkaistussa raportissa käytettiin sanaa todennäköinen, jolla viitataan ainakin 66 %:n todennäköisyyteen.

Kun IPCC:n viimevuotinen raportti julkistettiin, IPCC:n edustajat selkokielistivät tieteen viestin siten, että tieteellinen väittely ilmastonmuutoksesta ja ihmisen osuudesta siihen on ohi. Jos Korholalle ei kelpaa yli 90 %:n todennäköisyys, mikä sitten riittäisi? Jos hän vaatii 100 %:n todennäköisyyttä ennen kuin toimiin tartutaan, niin ilmastonmuutos ehtii ryöstäytyä käsistä ennen sitä. Korhola ehdottikin ilmastovaliokunnassa muutoksia, joilla olisi laimennettu raportin tekstiä, mutta hänen ehdotuksensa eivät menneet läpi.

Asian raportööri, saksalainen konservatiivi Karl-Heinz Florenz, sanoi minulle käytävällä näin: “Jos lapsi on kipeä ja 8 lääkäriä sanoo, että tauti pitää hoitaa nopeasti, mutta 2 sanoo että tauti paranee itsestään, kumpaa ohjetta noudatatte?”

Korhola sanoo Nykypäivän mukaan myös: “[Europarlamentin viime viikolla hyväksymä] Mietintö korostaa tieteellisten tulosten ‘osoittavan selvästi, miten ilmastonmuutos tapahtuu tulevaisuudessa noudattaen erilaisia alueellisia malleja’. Juuri tätä emme vielä tiedä …. Kysymys siitä, millaiset ilmastonmuutoksen alueelliset vaikutukset ovat, on nykyisen ilmastotieteen vastauskeinojen ulottumattomissa, osittain riittämättömän tietokonekapasiteetin vuoksi.”

No tästä asiasta raportin englanninkielinen teksti sanoo näin: “Stresses that scientific results clearly demonstrate how climate change will occur in the near future, following different regional patterns”. Raportti ei siis väitä, että ilmastonmuutoksen alueellisia vaikutuksia kyettäisiin tarkasti ennustamaan. Se sanoo, että ilmasto tulee lähitulevaisuudessa edelleen muuttumaan ja se ilmenee maapallon eri alueilla eri tavoin. Raportin suomenkielinen tekstiversio on ilmaisultaan epäselvempi, ja sen voi ehkä ymmärtää siten kuin Korhola Nykypäivässä.

Lisäksi valiokunnassa sanailtiin siitä, pitäisikö parlamentin kumota komission niin sanotussa komitologiamenettelyssä tekemä päätös difenacum-nimisen aineen hyväksymisestä rotanmyrkyksi. Tämä aine tappaa rotat hitaasti, muutaman päivän viiveellä sisäisiin verenvuotoihin. Asian raportööri, ruotsalainen demari Åsa Westlund, ja minä korostimme sitä, että aine ei täytä yhtään torjunta-aineiden hyväksynnän kriteeriä. Se on hyvin pysyvä, ja kertyy hyvin herkästi elimistöön. Myrkkyä syöneet rotat ehtivät ennen kuolemaansa kulkea vaikka minne, ja aine leviää muun muassa rottia syövien pöllöjen ja muiden petoeläinten kautta ympäristöön. Muun muassa pikkulapsille voi aiheutua vaaraa.

Vakavamielisen keskustelun tunnelma muuttui, kun brittikonservatiivi Caroline Jackson laukoi suorasukaiseen tyyliinsä: Minua ei oikeastaan haittaa, jos rotat kuolevat hitaan ja tuskallisen kuoleman. Olen kokeillut maatilallani jos jonkinlaisia rotanmyrkkyjä, eikä mikään toimi kunnolla. Tässä näyttää nyt olevan myrkkyä, joka toimisi. Haluaisin tietää, onko tämä aine nyt markkinoilla ja jos on, niin millä nimellä sitä myydään.

Ranskan ydinturvaviranomainen ASN on keskeyttänyt ydinvoimalan rakennustyöt Flamanvillessa, koska oli havainnut uusia ongelmia voimalan betoni- ja teräsrakenteissa. Rakennustyöt keskeytettiin jo viime lauantaina, 24.5., mutta Areva ei tiedottanut asiasta. Asia tuli julkiseksi vasta kun paikallisradio kertoi siitä. Flamanvillessä rakenteilla oleva reaktori on samaa tyyppiä kuin Olkiluotoon rakennettava, ja rakennustyössä on ollut aivan samanlaisia ongelmia.

Japanissa on kokoontunut G8-maiden ympäristöministerien kokous keskustelemaan ”Kioto kakkosesta” eli seuraavasta ilmastonsuojelusopimuksesta. Sen p
uheenjohtajan yhteenvedossa keskustelusta sanotaan, että niin sanottua sektorilähestymistapaa voidaan käyttää maakohtaisten päästörajojen asettamisen apuna eikä niiden sijasta. Tämä on tärkeä täsmennys. Monet teollisuuslobbarithan ajavat niin sanottuja sektoritavoitteita vaihtoehdoksi sille, että valtioille asetettaisiin ehdottomia päästörajoja.