Lahjusratsia ja rohkaiseva ekovisio

Parlamentin kahta rakennusta yhdistävän kolmannen kerroksen sillan ikkunalla on satoja ”aurinkokukkia”. Jokaisessa on pieni aurinkokenno, joka saa kukkasen heilumaan, sitä nopeammin mitä voimakkaampi valo aurinkokennoon osuu. Satojen samaan tahtiin heiluvien punaisten, keltaisten ja sinisten kukkien joukko näyttää tosi hauskalta, vähän kuin liikkuva lasimaalaus. Sain Ulriikalta oman työhuoneeni ikkunalle samanlaisen joskus ehkä vuosi sitten.

Teollisuusvaliokunta eli ITRE äänesti raportista, joka koski 50 vuotta täyttänyttä Euratomia. Lopputulos oli suunnilleen kuin Foratom-lobbausjärjestön kynästä. Se sentään meni läpi, että 50-vuotias Euratom-sopimus pitäisi uusia, kansalaiskeskustelua asiasta ei kuitenkaan haluta rohkaista.

Valiokunta hyväksyi yksimielisesti valmistelemani lausunnon rahtiliikenteestä. Valiokunta äänesti myös liikenneturvallisuuslausunnosta. Enemmistö ei hyväksynyt ehdotuksia, joissa olisi velvoitettu jäsenmaat seuraamaan onnettomuuksien yleisimpiä syitä, kuten ylinopeus, rattijuopumus ja väsyneenä ajo.

Olin alustavassa neuvottelussa komission ja ministerineuvoston kanssa ”Energiatähti”-energiatehokkuusmerkinnästä. Parlamentin päätösehdotuksessa esitetään, että EU-komissio ja jäsenmaat sitoutuisivat ostamaan vain sellaisia toimistolaitteita, jotka täyttävät energiatähden kriteerit eli kuuluvat markkinoiden 25 % kärkeen. Komissio ja jäsenmaat vastustavat. Pöljää, julkinen sektori on niin iso asiakas, että sen valinnoilla on todella suuri merkitys. Tämä olisi tosi edullinen keino nopeuttaa monenlaisten vempaimien kehittämistä energiapihimmiksi.

Ympäristövaliokunta nimesi minut siksi valiokunnan jäseneksi, joka pitää yhteyttä uuteen kemikaalivirastoon eli ECHA:an. Ympäristökomissaari Dimas tuli valiokunnan haastateltavaksi, mutta mikrofoneista katkesi virta kesken kaiken. Niinpä myöskään tulkkaus ei pelannut. Europarlamentissa on kaikenlaista teknistä häikkää tosi paljon useammin kuin Suomen eduskunnassa.

Greenpeace on julkaissut raporttinsa ilmastonmuutoksesta ja valtameristä. Raportissa selvitetään sitä, miten kohtalokkaat yhteisvaikutukset on sillä, kun merien ekosysteemeihin kohdistuu samaan aikaan monta painetta. Ylikalastus heikentää kalakantoja, jotkut kalakannat ovat jo romahtaneet, meduusojen määrä kasvaa. Evoluutio voi käänytyä taaksepäin, monimutkaisemmat ja isommat lajit voivat hävitä meristä. Ilmastonmuutos lämmittää meriä, lämpenemistä on havaittu jo 3000 metrin syvyydellä. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvun vuoksi meriin liukenee entistä enemmän hiilidioksidia, mikä happamoittaa merivettä. Kaikki kalkkikuoriset olennot, korallit, simpukat, katkaravut ja myös kalkkikuoriset levät voivat kohta olla helisemässä.

Guardian kertoo, että ilmastonmuutoksen myötä noin 40 %:lla maapallon maapinta-alasta tulee olemaan kuumempaa kuin nyt missään maapallolla. Tällä voi olla dramaattiset vaikutukset ekosysteemeihin. Tropiikki on nyt lämpötilaltaan hyvin stabiili, vuotuiset vaihtelut ovat hyvin pieniä. Niinpä sen ekosysteemit ja lajisto eivät ole sopeutuneet ilmaston vaihteluihin. 2 – 3 asteen lämpeneminen voi näillä alueilla olla vaikutuksiltaan yhtä dramaattinen kuin 5 – 8 asteen lämpeneminen viileämmillä vyöhykkeillä.

Uzbekistanissa Deutsche Wellelle työskennellyt freelance-toimittaja on pidätetty. Samanlaisia syytteitä ilmeisesti valmistellaan muitakin uzbekkitoimittajia vastaan, jotka tekevät ohjelmia Deutsche Wellelle. Eipä suju Uzbekistanin demokratiakehitys kovin silkoisesti.

Päivän EU-uutinen on se, että poliisi on ratsannut komission tiloja. Joidenkin komission työntekijöiden epäillään ottaneen vastaan lahjuksia ja vääristelleen turvajärjestelmien tarjouskilpailujen tuloksia. Belgian poliisi on ratsannut komission tiloja muun muassa Bryselissä. Kahta italialaista meppiä epäillään osallisuudesta, kaksi komission virkailijaa on pidätetty.

Illalla olin ihanimmassa asiantuntijakuulemisessa aikoihin. Globe-ryhmä järjesti illallisen, jossa esiintyi Janine Benyus, USA:lainen tutkija, joka johtaa Biomimicry-instituuttia. Kyseinen järjestö kokoaa ja levittää tietoa siitä, miten luonnon ratkaisuja jäljittelemällä monenlaisia asioita voidaan tehdä aiempaa fiksummin, puhtaammin ja vähemmällä energialla. Janinea oli ilo kuunnella, hänen esittämänsä visio oli niin rohkaiseva.

Luonto on miljoonien vuosien aikana kehittänyt nerokkaita kemiantehtaita, jotka valmistavat hienoja materiaaleja ympäristön lämpötilassa ja auringon energialla. Luonto suodattaa, pumppaa, tuottaa ja varastoi energiaa. Näitä luonnon ratkaisuja voi jäljitellä, voi matkia rakenteita, valmistusprosesseja ja systeemeitä.

Eräs firma on kehittänyt teipin, jossa ei ole liimaa, jäljittelemällä sitä miten kiipeilevän gekon jalkapohjat tarttuvat pintoihin. Muuan tutkija havaitsi punaisen levälajin, jonka pintaan ei koskaan kertynyt limaa. Levä osasi häiritä bakteerien keskinäistä viestintää. Jos levän pintaan tuli bakteeri ja lähetti signaalin lajitovereilleen, että tässä on hyvä kokoontumispaikka, levä osasi tuottaa ainetta joka tekee muut bakteerit ”kuuroiksi” tälle viestille. Luonto valmistaa hiilidioksidista karbonaatteja. Myös ihminen voi vastaavalla tavalla tuottaa hiilidioksidista biomuoveja. Kun hiilidioksidia johdetaan meriveteen, se voidaan saada reagoimaan meriveden sisältämän kalkin kanssa. Näin voidaan valmistaa kalsiumkarbonaattia samalla tavalla kuin esimerkiksi simpukka valmistaa kuorensa, tai kipsiä. Näin hiilidioksidista voidaan tuottaa rakennusmateriaalia. Vertailun vuoksi, nykyisin sementtiteollisuus tuottaa noin 8 % globaaleista hiilidioksidipäästöistä.

Fotosynteesiä matkimalla saadaan aikaan läpinäkyviä taipuisia aurinkokennoja, joilla voidaan vaikka päällystää ikkunoita ja kankaita. Voidaan myös valmistaa polttokennoja ilman platinaa. Selluloosasta voidaan valmistaa sokeria matkimalla entsyymejä, joita termiittien vatsan bakteerit tuottavat. Termiittipesän rakennetta matkimalla taas voidaan tuottaa rakennuksia, jotka eivät tarvitse ulkopuolista energiaa lämmitykseen tai ilmastointiin, mallitalo on Hararessa. Simpukan spiraalia matkiva virtauspumppu säästää energiaa 30 – 70 % ja on 75 % hiljaisempi kuin perinteinen pumppu. (Ihmettelin, miten voi olla mahdollista että joku keksii tämän vasta nyt, pyöriviä pumppuja, turbiineita ja propellejahan on ollut ainakin sata vuotta, ja myös virtausten matematiikan perusyhtälö, Bernoullin yhtälö, on yli sata vuotta vanha.) Lootusta jäljittelemällä saadaan aikaan itsepuhdistuva pinta. Lentokoneen siipien ilmanvastusta voidaan vähentää 32 % jäljittelemällä erään valaan (humpback whale) pintaa. Tällainen lentokone voi nousta yläilmoihin 40 % jyrkemmin kuin perinteinen. Auton painoa voidaan alentaa matkimalla erään korallikalan muotoa ja luiden rakenneperiaatteita, painon myötä alenee myös polttoaineen kulutus. Japanissa on muotoiltu supernopean junan keula kuningaskalastajan nokan mukaan, näin on saatu pienenemään ilmanvastus ja melu. Poronsarvia ja hämähäkinverkkoa matkimalla saadaan aikaan lujaa rakennusmateriaalia. Värillisiä pintoja voidaan tuottaa ilman väripigmenttiä matkimalla sitä, miten eräät perhoset ja riikinkukko saavat aikaan kirkkaat värinsä. Fyysikot nimittävät ilmiötä interferenssiksi, se syntyy muun muassa hyvin ohuissa läpinäkyvissä kalvoissa, joiden paksuus on samaa suuruusluokkaa kuin valon aallonpituus. Maan viljavuutta voidaan parantaa siirtymällä yksivuotisten kasvien monokulttuurista monivuotisten kasvien polykulttuuriin. Systeemiin sovellettuna teollinen ekologia tarkoittaa sitä, että yksi tehdas syö toisen tehtaan jätteen, aivan kuten luonnossa yhden eliön jäte on toisen ruoka.

Janinea kuunnellessa tuli mieleen paljon ajatuksia. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on todella tärk
eää, koska siinä on valtava tietopankki. Tuli mieleen myös vanha tarina kirpusta ja härästä pellon laidalla. Kirppu pohti, ”oispa mulla voimaa kuin suurella härjällä, ettei tarvis aina pelata järjellä”. Härkä taas mietti, ”oispa mulla järkee kuin pienellä kirpulla, ettei tarvis aina jyllätä voimalla”. Tähän asti tekniikan kehitys on perustunut paljolti ”voimalla jylläämiseen”, koska halpaa energiaa on ollut saatavissa. Kun perinteiset energiamuodot niukkenevat sekä varantojen hupenemisen että ympäristövahinkojen takia, ihmisenkin on turvauduttava oveluuteen, mitä luonnon on ollut pakko soveltaa aina. Mietin myös, että toivottavasti näitä hienoja ideoita ja muita uusia keksintöjä päästään soveltamaan tarpeeksi laajalti ennen kuin ilmastonmuutos tekee selvää miljoonista hienoista lajeista ja samalla tekee tyhjäksi miljoonien vuosien kehitystyön.

Janine kertoi, että toistaiseksi luonnon jäljittelyä on sovellettu pääasiassa avaruus- ja sotilaallisessa tekniikassa, sen käyttö kestävän kehityksen edistämiseksi on vasta alussa. Hän esitti, että yliopistoissa pitäisi opettaa insinööreille toiminnallista biologiaa. Hän kertoi myös, että insinööreistä, jotka alkavat tutkia luonnon jäljittelyä, tulee luonnonsuojelijoita, he alkavat kunnioittaa erilaisia eläviä otuksia.

Lisätietoja www.biomimicry.net ja www.zeri.org