Kuluttajan tiedonsaantioikeus vesitettiin

Kolumni Voima-lehdelle 08.12.08

EU:n uuden kemikaaliasetuksen eli REACH:in mukaan aineita, jotka aiheuttavat syöpää, geenimuutoksia tai hedelmättömyyttä, ei kohta saa käyttää ilman lupaa, ei myöskään elimistöön kertyviä haitallisia kemikaaleja. REACH antaa kuluttajille oikeuden tietää, onko tuotteessa tällaisia aineita.

Kuvittelin että heti REACH:in tultua voimaan asiakas voisi kaupassa vaatia myyjää selvittämään, onko vaikka lakanassa tai nukessa pahiskemikaaleja. Mutta ei se niin mennytkään. Ensin oli hyväksyttävä virallinen "kandidaattilista" aineista, joiden käyttö voi muuttua luvanvaraiseksi.

REACH:in liitteessä on 800 ainetta, jotka tiedetään syöpää ja geenimuutoksia aiheuttaviksi ja lisääntymiskykyä haittaaviksi. Lisäksi 27 ainetta on todettu elimistöön kertyviksi haitta-aineiksi. Kuvittelin, että ainakin ne otettaisiin "kandidaattilistaan" heti. Mutta tämän vuoden lokakuussa hyväksyttyyn ensimmäiseen versioon kirjattiinkin vain viisitoista ainetta.

Toki joukossa on merkittäviä aineita, muun muassa kolme ftalaattia. Nämä muovinpehmentimet on jo kauan tiedetty hedelmättömyyttä aiheuttaviksi mutta silti niitä käytetään paljon.

Silti tuo säälittävän lyhyt lista tekee pilkkaa kuluttajan oikeudesta tietää.

Tuoreena isoäitinä olisin utelias tivaamaan kaupoissa, onko lelussa tai lastenvaatteessa terveydelle vaarallisia aineita. Mutta tällä hetkellä tiedonsaantioikeuteni koskee vain 15 ainetta.

Tilanne haittaa myös firmoja, jotka haluaisivat vapaaehtoisesti poistaa tuotteistaan vaarallisimmat aineet.

Kiukuttava tilanne johtuu siitä, että kemianteollisuudella on suuri vaikutusvalta EU:n komissioon sen teollisuuspääosaston kautta.

Kemianteollisuuden lobbarisissit ovat muutenkin tosi sitkeitä. Heinäkuussa voimaan astunut direktiivi kielsi sähkö- ja elektroniikkalaitteista raskasmetallit ja deca-BDE:n. Viimeksi mainittu bromattu palonestoaine on erittäin pysyä ja biokertyvä ja sen epäillään vaikuttavan hermostoon. Se on nopeasti rikastunut esimerkiksi kaloihin, ihmisiin ja jääkarhuihin.

Deca-BDE:n valmistajat yrittivät saada aineelleen poikkeusluvan. Kaiken kukkuraksi ne samaan aikaan yrittivät saada tuotteensa hyväksytyksi tekstiilien ja patjojen ekomerkin kriteereihin. Molemmissa pyrkimyksissä ne olivat vähällä onnistua, mutta paljolti Europarlamentin vihreän ryhmän valppauden vuoksi nämä hankkeet torpattiin.