Kukat suojaavat allergialta ja muita ihmeitä
Kotipihan kukkaset voivat suojella lasta allergioilta tai astmalta. Aivan äskettäin julkistettiin tutkimus, josta voi vetää tämän yllättävän johtopäätöksen.
Havainnon – tai hypoteesin – jonka mukaan allergioilla voi olla yhteys luonnon monimuotoisuuteen, takana on yksi Suomen kansainvälisesti arvostetuimmista luonnontieteilijöistä, ekologi Ilkka Hanski. Hän on tutkinut aihetta yhdessä muun muassa Tari Haahtelan kanssa, joka on johtanut Suomen allergiaohjelman laatimista. Tutkimus on julkaistu toukokuun alussa USA:n tiedeakatemian julkaiseman PNAS-tiedelehden verkkoversiossa.
Allergiat ja astmat ovat toden totta yleistyneet yhtä jalkaa luonnon monimuotoisuuden hupenemisen kanssa. Mutta tämä yksin ei vielä todista mitään. Hanskin ryhmä tutki joukkoa pohjoiskarjalaisia nuoria, jotka olivat jo ennestään mukana lasten allergiaa selvittävässä hankkeessa.
Rakennetussa ympäristössä asuvilla nuorilla oli enemmän allergioita kuin niillä, jotka asuvat peltojen, laidunten ja metsien lähellä. Ero oli tilastollisesti merkitsevä. Tutkijat kävivät myös läpi kotipihojen kukat. Ratkaisevaksi osoittautui, kuinka paljon kunkin kotipihalla kasvoi harvinaisia luonnonvaraisia kukkakasveja. Allergisten nuorten pihoilla niitä oli vähän, terveiden pihoilla runsaasti.
Tutkijat selvittivät myös iholla eläviä bakteeri- ja mikrobikantoja ja havaitsivat yhteyden myös niiden ja allergioiden välillä. Terveydelle erityisen tärkeiksi osoittautuivat gammaproteobakteerit.
Se, että kodin ympäristön luonnon monimuotoisuus suojelisi allergioilta, on vasta hypoteesi. Mutta ennestään tiedetään, että kovin hygieeninen kasvuympäristö lisää allergioita. Tämä on yksi esimerkki siitä, miten luonnon monimuotoisuudesta voi olla ihmiselle, sellaistakin suoranaista hyötyä, myös rahassa mitattavaa.
Erilaisten eläinten, kasvien, bakteerien ja sienten ynnä muiden riippuvuussuhteet ovat erittäin monimutkainen verkosto, josta tuskin koskaan voidaan täysin selvittää. Myöskään kaikkia vaikutusketjuja, joiden kautta me ihmiset hyödymme luonnon monimuotoisuudesta, saadaan tuskin koskaan selville.
Esimerkkejä monimuotoisuuden hyödyistä ihmisille kyllä löytyy. Yksi niistä on, että Itämeren turskat auttavat lohia selviytymään, vaikka turskat tuskin sitä itse tietävät.
Turskan ja lohen kohtalonyhteys syntyy kilohailien kautta. Itämeren lohikanta on ollut viime vuosina helisemässä monesta syystä, muun muassa siksi, että salaperäinen M74-tauti on tappanut smoltteja eli pikkuruisia lohenpoikasia kasapäin.
Nyt on selvinnyt, että M74-taudin taudin aiheutti – parin mutkan kautta – turskan vähyys Itämeressä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos julkisti tutkimustuloksen huhtikuussa.
Sekä turskat että lohet syövät kilohailia, joka on silakkaakin rasvaisempi kala. Kun turskia on vähän, lohet popsivat enemmän kilohailia, niiden ravinto muuttuu rasvaisemmaksi ja yksipuolistuu.
Liiallisella kilohaililla herkuttelusta seuraa lohille tiamiini-vitamiinin puutos, koska lohi tarvitsee tiamiinia sitä enemmän mitä rasvaisempaa ruokaa se syö. Lohi kärsii tiamiinin vajauksesta erityisesti kun se syö paljon nuorta kilohailia, koska nuorissa kilohaileissa on tiamiinia vähemmän kuin silakassa.
Vaelluskin kuluttaa kalan tiamiinivarastoja. Kutemaan asti päässeillä lohilla tiamiinin puute on ollut erityisen suuri. Mätimunista kuoriutuneilla smolteilla on ollut jo syntyessään niin paha tiamiinivaje, että valtaosa on menehtynyt.
Viime syksynä tilanne oli jo parantunut, kun eteläisen Itämeren turskakantaa oli saatu elpymään ja turskat taas popsivat kilohaileja. Viime syksyllä kudulle nousseiden lohien mädissä tiamiinia oli niin paljon, että tutkijoiden mukaan smolttien joukkokuolemista ei tänä keväänä pitäisi olla huolta.
Toimet, joilla eteläisen Itämeren turskakanta on saatu elpymään, hyödyttävät siis parin mutkan kautta esimerkiksi Tornio- ja Simojoella lohta kalastavia matkailijoita sekä kaikkia niitä jokivarsiasukkaita, joille kalastusturismi tuo tuloja.
Muitakin esimerkkejä löytyy. Pohjantikka on metsänomistajille hyödyllinen otus. Vaikka niitä on Länsi- ja Etelä-Suomessa melko vähän, ne pystyvät pitämään tuhohyönteiset aisoissa, sillä talvella tikat kuorivat kuolleita puita, joiden alla tuhohyönteiset ja niiden toukat piilevät. Tikat nokkivat ötökät kuoren alta tehokkaasti. Maahan pudonneista kuorista käyvät vielä päästäiset syömässä loput.
Luonnon monimuotoisuutta mittaava "living planet index" on 1970-luvusta alentunut noin 30%. Monien tutkijoiden mielestä biodiversiteetin hupeneminen on ihmiskunnan tulevaisuudelle yhtä vakava uhka kuin ilmastonmuutos.
Luonnon monimuotoisuuden suojelussa ei ole kyse pelkästään kauneusarvoista tai siitä, että eettisin perustein haluamme suojella olentoja, jotka eivät itse kykene itseään puolustamaan. Siinä on kyse myös ihmisten oman tulevaisuuden varmistamisesta.
kolumni Hämeen Sanomissa 17.5.2012