“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Kriisi ja kriisi

Kolumni Vihreä lanka -lehdelle 17.10.08

1990-luvun alussa Suomi vajosi syvään lamaan. Hallitus leikkasi paniikissa suunnilleen kaikkia menoja, mutta tutkimukseen ja tuotekehitykseen satsattiin. Hyvä päätös, Nokia-yhtiö nosti uudella teknologiaosaamisella Suomen kansantalouden suosta.

Nyt pukkaa päälle pankkikriisiä. Yhdeltä ja toiselta suunnalta kuuluu nyt, että ilmastotavoitteita pitää löysätä, talous on tärkeämpi.

Verrataanpa rahasummia. EU:n komissio arvioi vuoteen 2020 asti ulottuvien ilmastotoimien hinnaksi noin 70 mrd euroa. Hintalappu on jo kutistunut, koska öljyn hinta on noussut laskelmissa käytetystä 60 dollarista per barreli. Maailman energiajärjestö IEA arvioi, että globaalit kasvihuonekaasupäästöt saadaan painettua puoleen vuoteen 2050 mennessä, jos koko maailmassa vuosittain investoidaan ilmastonsuojeluun noin tuhat miljardia dollaria.

USA:ssa tahkottiin vajaa viikko 700 mrd dollarin pankkitukipakettia. Viime viikolla Iso-Britanniassa päätettiin pankkitukipaketista, jonka lopulliseksi hinnaksi arvioidaan 350-450 mrd puntaa. Saksassa päätettiin tällä viikolla 480 mrd euron tukipaketista. Maksajat selvitetään myöhemmin.

Pelkästään näiden kolmen maan pankkitukipaketit ovat yhteensä suunnilleen kaksi kertaa se raha, joka koko maailmassa vuosittain tarvittaisiin ilmastoinvestointeihin.

Pankkikriisin kaatuessa päälle nokka ei paljon tuhissut, koska päättäjät tajusivat, että ilman nopeita toimia yhteiskuntien perusteet voivat alkaa rytistä. Ilmastotoimia sen sijaan tahkotaan hikisinä ja hartaasti. Joka väliin tunkee lobbarien valitus, on niin kallista niin vaikeaa ja sattuu niin kamalasti.

Ilmastokriisi ei kaadu päälle kertarysäyksellä, ellei sitten toteudu "Sarasvatin hiekan" kauhukuva lähes kaiken tuhoavasta megatsunamista. Mutta eipä ilmastonmuutosta myöskään saada hallintaan viikonloppukokousten pikapäätöksillä, jos Himalajan jäätiköiden sulaminen kuivaa Aasian suuret joet ja sysää liikkeelle satoja miljoonia evakkoja, tai merenpinnan nousu alkaa autioittaa rannikoiden miljoonakaupunkeja.

WWF:n teettämä selvitys arvioi, että EU:n ilmastotoimet parantavat työllisyyttä, uusia "viherkaulustyöpaikkoja" tulee uusiutuvaan energiaan pari miljoonaa, puoli miljoonaa energiansäästöteknologioihin ja rakennusten energiaremontteihin jotain alle tai yli puolen miljoonan.

Tanskan konservatiivinen ilmastoministeri Connie Hedegaard sanoi viime viikolla Europarlamentissa, että ilmastonsuojeluinvestoinnit ovat paras tie ulos talouskriisistä.

Olen samaa mieltä, ilmastonsuojelu on 2000-luvun "new deal".