Kosmetiikan eläinkoekiellon pitkä ja kivinen tie
Kosmetiikan eläinkoekielto EU:ssa on tänään astunut täydellisenä voimaan. Osittaisena se on ollut voimassa jo vuosia. Tie oli pitkä, mutkikas ja kivinen. Mutta tänään vihdoin saavutettiin asia, josta eläinsuojelijat ovat kampanjoineet jo yli 20 vuotta.
Kosmetiikkaa palvelevien eläinkokeiden kieltämistä ovat vaatineet eläinsuojelujärjestöt sekä tuhannet ja taas tuhannet eläinten ystävät. Vuosikymmenien varrella muistan kerran jos toisenkin nähneeni kuvia kaniineista, joiden silmiin on pantu tököttejä, jotta nähtäisiin aiheuttavatko ne allergioita, ja muista kärsivistä koe-eläimistä.
Eläinten pakottaminen kärsimään pelkän ihmisten turhamaisuuden vuoksi on moraalisesti kestämätöntä. Mutta niin kosmetiikan takia kuin muistakin syistä tehtyihin eläinkokeisiin liittyy toinekin ongelma. Eläimillä saadut tulokset eivät nimittäin välttämättä päde ihmiseen. Ihmisen omiin kudoksiin, kuten iho-, maksa- ja verisuonisoluista tehtyihin "keinoelimiin" perustuvilla kokeilla voidaan saada pätevämpiä tuloksia. Mutta näitä menetelmiä ei ole ennenkuin joku kehittää ne.
EU-parlamentti halusi kieltää kosmetiikan eläinkokeet jo 1992 – ennen kuin Suomi edes oli EU:n jäsen. Seuraavana vuonna EU-maiden hallituksia edustava ministerineuvosto tyrmäsi ajatuksen. Kosmetiikkateollisuus kampanjoi tietenkin apinan raivolla eläinkoekieltoa vastaan.
Vähän tämän jälkeen Body Shopin perustaja Anita Roddick liittyi kampanjaan. Eläinsuojelujärjestöt ja asiaa ajavat mepit keräsivät 4 miljoonaa allekirjoitusta, jotka luovutettiin EU-komissiolle 1996. 2000-luvun puolella lainsäädäntökin alkoi vihdoin edetä.
Kosmetiikkadireltiivin muutos, jolla eläinkokeet kielletään, tuli voimaan 10 vuotta sitten, 11 maaliskuuta 2003. Mutta itse koekielto on astunut voimaan vaiheittain. 11. syyskuuta 2004 astui voimaan kielto testata eläinkokein valmiita kosmetiikkatuotteita, esimerkiksi huulipunia, sampoita ja ihovoiteita.
Neljä ja puoli vuotta myöhemmin, maaliskuun 11. 2009 astui voimaan kielto myydä tuotteita, joiden ainesosia on testattu eläinkokeilla.
Kolmea asiaa sai kuitenkin edelleen testata eläinkokeilla, toistuvan altistumisen haitallisuutta, vaikutusta lisääntymiskykyyn ja leviämistä elimistössä. Näissä asioissa eläinkokeet piti poistaa käytöstä kunnes on kehitetty vaihtoehtomenetelmät. Viimeinen takaraja oli kuitenkin 10 vuotta itse direlktiivin voimaantulosta, eli tänään.
Vaikka siirtymäkautta on ollut yhteensä kymmenen vuotta, kosmetiikkateollisuus on silti yrittänyt viivyttää vielä lisää. Vuonna 2011 EU:n komissiossa näytettiinkin vihreää valoa lisäviivytykselle, mutta onneksi parlamentin ympäristö- ja kansanterveysvaliokunta tyrmäsi ajatuksen.
Poistuuko saippuoista, hammastahnoista, ihovoiteista ja meikeistä sitten tänään suuri määrä ainesosia? Ei. Eläinkoekielto tarkoittaa sitä, että entisiä ainesosia saa käyttää, mutta uusia ei saa enää kosmetiikan takia testata eläimillä, ei missään päin maailmaa. Tai jos testaa, näitä aineita sisältävää kosmetiikkaa ei saa EU-maissa myydä.
ECEAE, European Coalition to End Animal Experiment, voi tänään hyvästä syystä olla iloinen.
Seuraako muu maailma esimerkkiä? Saa nähdä. Tähän mennessä Israel on säätänyt vastaavanlaisen kiellon, mutta esimerkiksi Kiinassa eläinkokeet ovat arkipäivää.
Eläinkokeita tehdään tietenkin monista muistakin syistä kuin kosmetiikan takia. Erilaisia kemikaaleja, joita on vaikkapa vaatteissa, huonekaluissa, elektroniikassa ja ruokapakkauksissa tai ruoan lisäaineina, testataan jotta ne eivät aiheuttaisi ihmisten terveydelle haittaa, samoin lääkkeitä. Arvioidaan, että EU:ssa joka vuosi 12 miljoonaa eläintä käytetään eläinkokeisiin.
Kun EU:n nykyinen kosmetiikkalainsäädäntö REACH oli parlamentin käsiteltävänä, ainoa asia josta kaikki poliittiset ryhmät olivat yksimielisiä, oli se että tehdään kaikki voitava, jotta eläinkokeita tarvitaan mahdollisimman vähän.
Tieteen kehityksen kannalta kosmetiikan eläinkoekielto on tärkeä kannuste kehittää vaihtoehtomenetelmiä. Ala kehittyykin nopeasti.
Tamperelaisena voin olla ylpeä siitä, että Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan yhteydessä toimiva FICAM-tutkimuskeskus kuuluu alan huippuosaajiin.
Aamulehti kertoi jokin aika sitten, että FICAM:issa on kehitetty menetelmiä joissa ihmisen soluista tehtyjen kudosviljelmien avulla voidaan testata kemikaaleja moninkertaisesti nopeammin kuin eläinkokeita käyttämällä. Keinoiho, keinotekoinen verisuonisto ja muut ihmisen soluihin ja kudoksiin perustuvat menetelmät antavat myös ihmisen terveyden kannalta tarkempia tuloksia. Sitten kun menetelmä on kehitetty, se tulee myös usein halvemmaksi kui eläinkokeet.
Kun eläinkokeiden vaihtoehdoille nyt on aivan uudenlainen tilaus, alan kehityksen voi odottaa nopeutuvan. Samalla tulee mahdolliseksi testata aivan uudentyyppisiäkin asioita.
3.3.13 Aamulehti kertoi FICAM:in tutkivan teollisten kemikaalien osuutta lihavuuteen, josta on tullut yksi pahimpia kansanterveysongelmia. Tästä voi parhaassa tapauksessa syntyä uutta tietoa, jonka avulla hillitä liikalihavuutta. FICAM:issa tutkitaan myös lääkkeiden ja kemikaalien vaikutusta sydämeen ja urheilijoiden äkkikuolemiin.
Kosmetiikan eläinkoekielto ei siis ole uhka terveydellemme, vaan tärkeä kannuste uudelle tieteenalalle, jolla voi olla ihmisten terveyden edistämisessä vielä suuri merkitys.