Komission ilmasto- ja energiapaketista hyvää ja huonoa

Komission ilmasto- ja energiapaketissa hyvää ja huonoa. Ilmastotavoite liian lepsu. Ydinvoimalobbarit eivät saaneet tahtoaan läpi.

Tony Blair on ilmoittanut harkinneensa uudestaan lentopäästöjensä kompensoinnin. Hän alkaa maksaa perheensä lomamatkojen päästöjen kompensoinnista. ?

Euronews haastatteli minua EU:n ilmanlaatulainsäädännöstä.

Komissio julkaisi ilmasto- ja energiapakettinsa, jota moni on odottanut kieli pitkällä. Komissiosta tihkuneet tiedot kertoivat, että tietyistä kohdista taisteltiin loppuun asti.

Paketissa on vihreiden näkökulmasta hyvää ja huonoa.

Hyvää on se, että komissio ehdottaa EU:n sitoumista Kioton jälkeisiin päästövähennyksiin riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät. Tämä sitoumus on tarpeen, jotta muut maat saataisiin lähtemään mukaan. Huonoa on se, että tämä sitoumus on liian lepsu. Ilmaston tutkijoiden mukaan teollisuusmaiden pitäisi vuoteen 2020 mennessä vähentää päästöjään ainakin 30 % (verrattuna Kioton sopimuksen perusvuoteen 1990), komissio ehdottaa vain 20 %. Tosin komissio sanoo, että EU on valmis 30 %:n vähennyksiin, jos saadaan aikaan tyydyttävä kansainvälinen sopimus. Mutta on epärealistista, että 30 %:n vähennys vuoteen 2020 saataisiin aikaan, ellei siihen aleta valmistautua jo nyt.

Selkokielellä tämä tarkoittaa, että komissio on valmis pettämään EU:n ilmastotavoitteen, sen että maapalloa ei päästetä lämpenemään yli 2 asteen verran.

Sitä paitsi komission omien selvitysten mukaan 20 %:n päästövähennys vuoteen 2020 mennessä saadaan aikaan pelkästään sillä, että uusiutuvan energian osuus nostetaan 20 %:iin, jota komissio ehdottaa, ja toteutetaan 20 %:n energian säästö, jota komissio myös ehdottaa.

Huonoa on, että komissio ei paketissaan puhu mitään liikenteestä, joka aiheuttaa 30 % EU:n päästöistä.

Hyvää on se, että komissio ei niputtanut ydinvoimaa ja uusiutuvaa energiaa yhteen ja asettanut niille yhteenlaskettua lisäämistavoitetta. Uusiutuvan energian tavoite 20 % vuoteen 2020 mennessä on vähemmän kuin Euroopan parlamentti viime joulukuussa isolla enemmistöllä esitti (25 %), mutta on se silti kelpo tavoite. Mutta komissio asettaa tämän vain yleiseksi kattotavoitteeksi, erittelemättä tätä eri sektoreille, sähköntuotantoon, lämmitykseen, jäähdytykseen. Sektorikohtaiset tavoitteet olisivat paljon tehokkaammat, koska niiden toteutumista olisi helpoimpi seurata. Yleistavoite jää liian helposti vain hurskaaksi toiveeksi.

Ydinvoimasta komissio sanoi muutaman myönteisen sanan. Ydinvoimateollisuus ehätti heti mainostamaan tätä suurena voittona, vaikka ydinvoimalobbarit tosiasiassa hävisivät sen mitä tavoittelivat. Mutta heillä on tapana aina väittää voittaneensa ja tällä tavoin luoda mielikuvaa eteenpäinmenosta, vaikka tosiasiassa ala käy alasajonsa viivytystaisteua. Komission tiedotteessakin todetaan, että ydinvoiman osuus Euroopassa tulee kääntymään laskuun ensi vuosikymmenellä, jos vanhoja ydinvoimalaitoksia suljetaan päätetyssä aikataulussa.

Iltapäivällä ITRE eli teollisuus- ja energiavaliokunta piti oman lehdistötilaisuutensa komission energiapaketista. Kaikki tilaisuudessa puheenvuoron käyttäneet mepit sanoivat komission asettamia tavoitteita pettymykseksi, vihreiden Claude Turmesin ja minun lisäksi tämän totesivat konservatiivien Avril Doyle, liberaalien Fiona Hall, sosialistien Morgan. Viimeksi mainittu on parlamentin energiaraportööri. Joulukuussa hyväksytyssä raportissa parlamentti vaati 30 %:n päästövähennyksiä vuoteen 2020 ja uusiutuvan energian tavoitteeksi 25 % ja sen jakamista sektorikohtaisiksi tavoitteiksi.

Illalla lensin Berliiniin. Vihreä ryhmä tapaa siellä Saksan liittopäivien vihreitä, koska Saksa on EU:n puheenjohtajamaa.

Guardianissa Jonathan Freedland arvostelee presidentti Bushin suunnitelmia lisätä joukkoja Irakissa. Hän sanoo Bushin käyttäytyvän kuin uhkapeluri, joka hävitessään jatkaa pelaamista yhä suuremmin panoksin, toivoen voittavansa seuraavalla kierroksella.