”Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Komissaariehdokkaat hiillostettavana

Kolumni Lapin radiolle 28.1.2010

Euroopan parlamentti päätti joulutaukonsa loppiaisen jälkeen. Olli Rehn ja muut komissaariehdokkaat joutuivat saman tien parlamentin valiokuntien hiillostettaviksi. Komissiohan astuu virkaan vasta, kun parlamentti on hyväksynyt nimityksen.

Samaan aikaan Brysselin EU-kolosseissa on puitu Kööpenhaminan ilmastoneuvottelujen pettymystä. Olisiko EU voinut toimia paremmin? Mitä voimme tehdä, jotta ensi joulukuussa Meksikossa pidettävä ilmastokokous saisi aikaan kunnollisen sopimuksen, joka panee ilmastonmuutoksen aisoihin.

Se, että Suomessa on etelärannikkoa myöten ollut pitkästä aikaa kunnon talvi, ei nimittäin hälvennä huolta ilmastonmuutoksesta. Aivan kuten yksittäinen lämmin vuosi ei riitä todisteeksi ilmastonmuutoksesta, myöskään yksi pakkastalvi ei todista ilmastonmuutosta peruutetuksi. Viime vuosikymmen oli lämpimämpi kuin 1990-luku, joka oli edellistä vuosikymmentä lämpimämpi, joka myös oli lämpimämpi kuin sitä edellinen.

Itse asiassa tuoreen uutisen mukaan 13. päivä tätä tammikuuta rekisteröitiin maapallon kuumin yksittäinen päivä, joka on todettu sen jälkeen kun lämpötilan satelliittimittaukset alkoivat. Tuona päivänä Suomessa oli pakkasta, mutta eteläisellä pallonpuoliskolla oli poikkeuksellisen lämmintä.

Kun eri tahoilla mietitään uusia avauksia kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, ilmastonsuojeluun tarvittava uusi tekniikka menee eteenpäin ja maiden välinen kilpailu kovenee. Tällä viikolla tulleen uutisen mukaan tuulivoima kasvoi Yhdysvalloissa viime vuonna 39 %. Alan kärkimaaksi nousi silti Kiina, vaikka USA oli vasta edellisvuonna ohittanut Saksan. Kiinasta on myös tullut maailman suurin sekä aurinkolämpöpaneelien että aurinkosähköpaneelien tuottaja.

Kaiken kaikkiaan ilmastonsuojeluun liittyvän tekniikan myynti kasvoi viime vuonna maailmassa yli 60 %, 360 miljardiin euroon. Tämä kasvu tapahtui siis lamasta huolimatta. 360 mrd euroa on noin kaksi kertaa Suomen kansantuote. Kyse ei siis enää ole nappikaupasta.

Vihreän tekniikan muuttuminen isoksi bisnekseksi heijastui myös komissaariehdokkaiden kuulemistilaisuuksissa. Viisi vuotta sitten EU-komission puheenjohtaja Barroso antoi ymmärtää, että ympäristönsuojelu on mennyt överiksi. Nyt hän sen sijaan puhuu uudesta teollisesta vallankumouksesta.

Myös teollisuus- ja energiakomissaariehdokkaiden puheissa toistuivat ”ilmasto”, ”kestävyys”, ”vihreät energianlähteet”, ”vähähiilinen talous”. He näyttävät ymmärtäneen, että teollisuuden ja kansantalouden viherryttäminen on ainoa realistinen tie kehittää hyvinvointia.

”Asetamme työllisyyden etusijalle juuri investoimalla ympäristönsuojeluun”, kiteytti ympäristökomissaariehdokas Jan Potočnik vastatessaan kysymykseen, haluaako hän asettaa etusijalle työllisyyden vai ympäristön.

Kun astuin energiakomissaariehdokas Oettingerin kuulemistilaisuuteen, hän sanoi parhaillaan, että fossiilisia polttoaineita on rajallinen määrä, rakentamalla vähäpäästöisen energiajärjestelmän turvaamme myös energian saannin varmuuden.

Vihreät ovat suhtautuneet varauksella saksalaiseen Oettingeriin, koska tämä on tunnettu ydinvoiman kannattajana. Oikeiston edustajat tivasivatkin häneltä, eikö EUn pitäisi vaatia jäsenmaita lisäämään vähäpäästöistä energiaa, uusiutuvan energian sijasta. Ydinvoimalobbarithan ovat vuosikausia ajaneet sitä, että ydinvoima ja uusiutuva energia niputettaisiin yhteen ”vähäpäästöiseksi energiaksi”, jota EU-maat velvoitettaisiin lisäämään. Näin EU saataisiin kiertoteitse piiskaamaan jäsenmaitaan ydinvoiman suosimiseen. Olin ilahtunut, kun Oettinger kerran toisensa jälkeen torjui ajatuksen ja sanoi, että ydinvoimasta päättää EUn perussopimuksen mukaan kukin jäsenmaa itse ja sillä sipuli. Käytävällä vastaani tuli ainakin yksi pettyneen näköinen ydinvoimalobbari.

Ilahduin myös, kun Oettinger tuki ”älykästä sähköverkkoa” ja ”superverkkoa”. Molemmissa on kyse uuden teknologian tarjoamista keinoista säästää sähköenergiaa ja nopeuttaa vihreän energiantuotannon kasvua.

”Älykkäässä” verkossa sähkömittari kertoo kuluttajalle, milloin sähkön kulutus ja hinta ovat korkealla, milloin matalalla. Tällöin kuluttaja voi halutessaan käynnistää vaikkapa pesukoneen, kun sähköä saa halvalla. Älykäs mittari myös auttaa huomaamaan, jos päälle on unohtunut turhanpäiten sähköä törsääviä vekottimia. Joissakin Yhdysvaltojen kaupungeissa tätä tekniikkaa kokeiltaessa sähköä on säästynyt jopa 20 %. On myös mahdollista valmistaa esimerkiksi jääkaappeja, jotka osaavat ajoittaa käynnistymisensä hetkeen, jolloin sähkönkulutus on alhaalla tai vaikkapa tuulisähköstä on ylitarjontaa. Viileys jääkaapin sisällähän ei siitä hetkahda, jos kone hyrähtää käyntiin puoli tuntia tai tunnin ennemmin tai myöhemmin.

Ympäristövaliokunnassa muuan brittimeppi leimasi ilmastonmuutoksen hölynpölyksi. Ympäristökomissaariehdokas Potočnik joka väistyvässä komissiossa on ollut tiede- ja tutkimuskomissaari, vastasi hänelle näin: Jos te olette oikeassa, ilmaston tutkijoiden valtaenemmistö ja minä väärässä, mikä on seuraus? Harjoitettu politiikka on silti järkevää. Entä jos te olette väärässä, mutta toimimme, kuten te ehdotatte? Silloin seurauksena on katastrofi.