Kohti Vienanmerta

Läksimme Jukan kanssa muutaman päivän matkalle Vienanmerelle, Solovetskin luostarisaarelle, katsomaan maitovalaita. Matkaan lähdettiin aamulla bussilla Kajaanin linja-autoasemalta. Melkein koko päivä meni köröttelyyn, pääsimme Belomorsk-nimiseen pieneen kaupunkiin Vienanmeren rannalle.

Matkalla on mukana suomea puhuvan venäläisen oppaan lisäksi mainio valasasiantuntija, Rauno Lauhakangas. Hän on fyysikko, mukana CERN-tutkimuslaitoksessa tutkimassa hiukkasfysiikan saloja, mutta innostui aikoinaan valaista ja niiden suojelusta. Hän on yksi niistä ihmisistä, joiden ansiosta Vienanmeren maitovalaita ylipäänsä alettiin tutkia. Maitovalaitahan esiintyy jo kampakeraamisen kauden (noin 6000 vuotta sitten) kalliopiirroksissa Vienanmeren rannoilla.

Rauno kertoi valaista todella kiehtovia asioita. Senhän olen tiennyt ennenkin, että valaat (joihin myös delfiinit kuuluvat) ovat hyvin älykkäitä eläimiä ja että ne kommunikoivat äänen avulla. Rauno kertoi, että valaat tavallaan “näkevät” äänellä veden alla. Niiden kuuloalue on 10 kertaa laajempi kuin ihmisen. Ihminen ei juurikaan kuule korkeampia ääniä kuin 20 kHz, valaan kuuloalue ulottuu 200 kiloherziin. Samaan tapaan kuin lepakot, ne kaikuluotaavat ympäristöään päästämällä ääniä, joiden kaiun perusteella ne sitten aistivat ympäristönsä. Valaiden kaikuluotain on tosi tarkka, esimerkiksi delfiini pystyy erottamaan 40 mikrometrin kokoisen reiän teräslevyssä. Ihmisen hiuksen paksuus on noin 100 mikrometriä.

Valas näkee kaikuluotaimellaan ympäristöstään muutakin kuin pinnan, se saa selville myös eliöiden sisäisen rakenteen. Vastaavasti kuin ihmiset tutkivat ultraäänellä esimerkiksi äidin vatsassa olevaa sikiötä, valaat “näkevät” ultraäänitutkallaan kalojen ja muiden otusten luuston ja sisäelimet. Delfiini pystyy tappamaan hain poksauttamalla hain maksan hajalle törmäämällä kovalla vauhdilla sen kohdalle. Siksi delfiinit eivät pelkää haita, vaikka hai voikin purra niitä.

Valaat myös kommunikoivat keskenään äänellä. Ne pystyvät lähettämään “äänikuvan” kaikuoluotaamastaan ympäristöstä lajitovereilleen. Viestinsä alkuun ne panevat “nimensä” eli signaalin, joka on jokaiselle valasyksilölle eri.

Vienanmeren maitovalaita parveilee kesäisin kolmessa kohdassa, joista yksi on niemi Solovetskin luostarisaarella. Se on myös maitovalaiden synnytyspaikka. Kun maitovalas synnyttää, sen ympärillä on kätilövalaita, todennäköisesti synnyttäjän äiti ja tätejä. Synnytyksen aikana ja poikasen synnyttyä valaiden keskinäinen kommunikointi on hyvin intensiivistä.

Maitovalaat elävät pohjoisessa Huippuvuorten tuntumassa. Naaraat tulevat kesäksi synnytysmaille. Urokset tulevat vain parittelemaan. Mutta 4-6 uroksen ryhmästä kunakin vuonna vain yksi tekee sen. Sitä, kuka parittelee, ei ratkaista tappelemalla, vaan “neuvottelulla”. 4-6 urosta on tuntikausia pintavedessä kukkamaisessa muodostelmassa suut melkein kiinni toisissaan. Kun päätös on tehty, muut palaavat pohjoiseen, yksi jää parittelemaan.