Kirjallinen kysymys yrityksen perustamisen helpottamisesta

Kirjallinen kysymys KK 255/2015 vp

Eduskunnan puhemiehelle,
Suomen työllisyyden parantamisessa ja talouden vahvistamisessa yrittäjyys on keskeistä, mikä hallitusohjelmassakin todetaan. Valtaosa eli kaksi kolmasosaa yrityksistä on yhden hengen yrityksiä. Lisäksi niiden osuus kaikista yrityksistä kasvaa jatkuvasti. Yhden henkilön yritysten tyypillisiä toimialoja ovat koulutus- ja henkilöpalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. (Lähde: Suomen yrittäjät). On odotettavissa, että julkiseen sektoriin kohdistuvien leikkausten myötä entisestään kasvava joukko suomalaisia tulee työllistämään itsensä yrittäjinä.
Yrityksen perustamista harkitseva työtön työnhakija joutuu asioimaan useiden viranomaisten kanssa. Työ- ja elinkeinotoimistot vastaavat työttömän työnhakijan palveluista ja aloittavan yrittäjän tuesta eli starttirahasta. Kansaneläkelaitos vastaa työttömyystuesta. Yritys on rekisteröitävä Patentti- ja rekisterihallituksessa. Lisäksi neuvoja yrityksen perustamiseen tarjoavat erilaisten alueellisten tahojen rahoittamat yrityspalvelupisteet. Terveysalan yritystä perustavan tulee myös rekisteröityä itsenäisenä terveydenhuollon ammattihenkilönä aluehallintoviraston ylläpitämään yksityisten palveluntuottajien rekisteriin sen lisäksi, että on Valviran terveydenhuollon ammattihenkilörekisterissä.
Asiointi lukuisien viranomaistahojen kanssa tekee yrityksen perustamisesta monimutkaista ja byrokraattista. Eri viranomaiset eivät keskustele riittävästi keskenään, mikä johtaa siihen, että eri viranomaisilta saadut ohjeet voivat olla ristiriitaisia. Yhtenäisen, kirjallisen, esimerkiksi internetistä löytyvän ohjeistuksen puuttuessa yrityksen perustaja jää yksittäisen virkailijan antamien ohjeiden varaan.
Hallitus on ilmoittanut tavoitteekseen säätelyn yksinkertaistamisen ja byrokratian vähentämisen. Esimerkiksi ympäristölupien kohdalla keskustellaan siirtymisestä yhden luukun periaatteeseen eli siihen, että lupahakemus pitäisi jättää yhdelle viranomaiselle ja eri viranomaistahot ovat yhteydessä toisiinsa ja myös ratkaisevat mahdolliset keskinäiset erimielisyytensä keskenään sälyttämättä niitä luvanhakijalle. Vastaavan menettelyn voisi ottaa käyttöön myös yritystä perustettaessa.
Työttömälle työnhakijalle yrityksen perustaminen on myös taloudellinen riski. Aluehallintovirastoilla ei ole riittävästi määrärahoja aloittavien yrittäjien starttirahaan, vaan määrärahat saattavat loppua jo alkuvuodesta. Lisäksi starttirahan jakoperusteet vaihtelevat alueittain, ja rahaa saatetaan korvamerkitä joillekin aloille tai hakijaryhmille. Vaikka yrityksen perustaja saisikin starttirahaa, hän putoaa yritystä perustaessaan työttömyyskorvauksen ja starttirahan väliin: starttirahaa voi saada vasta, kun yritys on toiminnassa, mutta työttömyyskorvaus päättyy heti, kun yritys on perustettu. Terveydenhuollon ammattilainen puolestaan joutuu maksamaan maksun rekisteröityessään erikseen sekä Valviran että aluehallintovirastoon rekistereihin. Viranomaisten tulisi toimia yhteistyössä siten, että yrityksen perustava ei voisi joutua tällaiseen loukkuun.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus ryhtyä yrityksen perustamisen helpottamiseksi seuraaviin toimiin:
— selkeän, kirjallisen ja helposti saavutettavan ohjeistuksen kokoaminen yritystä perustavalle,
— siirtyminen yhden luukun periaatteeseen eli siihen, että yritystä perustettaessa riittää, kun jättää asiakirjat yhdelle viranomaiselle, joka tarvittaessa on yhteydessä muihin viranomaisiin ainakin silloin, kun on kyse yhden hengen yrityksestä,
— työttömyyskorvauksen maksatuksen jatkaminen siihen asti, että yrittäjä voi saada starttirahaa,
— starttirahojen jakoperusteiden yhtenäistäminen ja alakohtaisten korvamerkintöjen poistaminen ja
— terveydenhuollon alalla aluehallintoviraston ja Valviran rekistereiden päällekkäisyyden poistaminen?
Helsingissä 16.10.2015
Satu Hassi, vihr

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 255/2015 vp

Vastaus kirjalliseen kysymykseen yrityksen perustamisen helpottamisesta
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette
toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Satu Hassin /vihr näin kuuluvan
kirjallisen kysymyksen KK 255/2015 vp:
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa
Aikooko hallitus ryhtyä yrityksen perustamisen helpottamiseksi seuraaviin toimiin:
— selkeän, kirjallisen ja helposti saavutettavan ohjeistuksen kokoaminen yritystä perustavalle,
Yrityksen perustaminen on nykyiselläänkin Suomessa suhteellisen helppoa. Keskitetysti koottua
selkeää tietoa yritystä perustavalle löytyy muun muassa Yritys-Suomi –verkkopalvelusta, joka
on osa julkisen hallinnon kansallista palveluarkkitehtuuria. Yritys-Suomi -palvelut kokoaa julkiset yrityspalvelut yhteen ja tarjoaa tietoa ja palveluja yrityksen perustajille ja jo toimiville yrityksille muun muassa yrityksen perustamiseen, yrityksen toiminnan kehittämiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa. Yritys-Suomi –palveluun on koottu myös erilaisia lomakkeita, jotka ovat käytettävissä yrittäjän tarpeiden mukaisesti. Yrityksen perustaja voi käyttää myös Oma Yritys-Suomi –palvelun työkaluja, joilla yrittäjä voi esimerkiksi testata soveltuvuutensa yrittäjäksi yrittäjätestillä ja arvioida liikeideansa kannattavuutta ja tehdä liiketoimintasuunnitelman laskelmineen. Asiakirjat, kuten liiketoimintasuunnitelma, sopimukset ja yhtiöjärjestykset, säilyvät palvelussa tietoturvallisesti tallessa ja yrityksen perustaja voi palata näiden äärelle ajasta ja paikasta riippumatta. Palvelu on saatavilla suomen-, ruotsin- ja englannin kielellä.
Lisäksi aloittavaa yrittäjää neuvoo myös valtakunnallinen Yritys-Suomi -puhelinpalvelu ja
maksuvaikeuksiin joutuneita mikroyrityksiä Talousapu-neuvontapalvelu. Yritys-Suomi – palvelua kehitetään jatkuvasti vastaamaan nykyistäkin paremmin ja monipuolisemmin yritysasiakkaiden palvelutarpeeseen. Yritys-Suomen lisäksi aloittava yrittäjä saa apua useilta yrityksen perustamisneuvontaan erikoistuneilta organisaatioilta henkilökohtaisesti, niiden nettisivuilta ja yrityksen perustamisoppaista.
— siirtyminen yhden luukun periaatteeseen eli siihen, että yritystä perustettaessa riittää, kun jättää asiakirjat yhdelle viranomaiselle, joka tarvittaessa on yhteydessä muihin viranomaisiin ainakin silloin, kun on kyse yhden hengen yrityksestä,
Kysymyksessä esitetty ”yhden luukun” periaate edellyttää poikkihallinnollisen viranomaispalveluketjun
muodostamista ja nykyisten palvelujen uudelleen suunnittelun, vanhojen prosessien
purkamisen, sähköisten palveluprosessien uudistamisen ja useita lainsäädäntöhankkeita.Tällä hetkellä on Yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä (YTJ) käytössä osakeyhtiön sähköinen perustaminen, jossa tiedot rekisteröidään samalla kertaa kaupparekisteriin ja verohallinnon rekistereihin ja näitä sähköisen ilmoittamisen palveluja lisätään. Vuonna 2016 otetaan käyttöön yhtiöiden yleinen sähköinen ilmoittaminen ja vuoden 2017 aikana yksityisen elinkeinonharjoittajan sähköinen perusilmoitus. Näiden jälkeen kaupparekisteri-ilmoituksista on mahdollista tehdä yli 90 prosenttia sähköisesti. PRH liittää kansalliseen palveluväylään ensimmäisenä avoimen datan palvelun ja tämän jälkeen kaupparekisterin sovelluskyselytietopalveluja, mm. siten, että muut viranomaiset saavat kaupparekisteriotetiedot suoraan kaupparekisteristä, eikä asiakkaan tarvitse hankkia kaupparekisteriotetta toista viranomaista varten. Palvelut valmistuvat vuoden 2016 aikana. PRH pyrkii siihen, että yrityksen perustamiseen liittyvät ilmoitukset voidaan mahdollisimman kattavasti tehdä sähköisesti yhden luukun periaatteella ja että eri lupamenettelyissä viranomaiset käyttäisivät suoraan PRH:n rekisterien tietoja.
Hallituksen ohjelman mukaisesti yritystoimintaan liittyviä normeja tullaan käymään läpi ja
mahdollisuuksien mukaan purkamaan. Tässä työssä on syytä ottaa laajasti yritystoiminnan aloittamiseen
liittyvät menettelyt poikkihallinnollisesti tarkastelun kohteeksi myös verotuksen osalta.
Tavoitteena tulee olla mahdollisimman helppo yritystoiminnan aloittaminen ja harjoittaminen.
— työttömyyskorvauksen maksatuksen jatkaminen siihen asti, että yrittäjä voi saada starttirahaa,
Työttömyysturvalaissa säädetään, että yritystoiminta katsotaan aloitetuksi, kun yritys on aloittanut
varsinaisen tuotannollisen tai taloudellisen toiminnan tai yritys on merkitty arvonlisäverovelvollisten
rekisteriin, ennakkoperintärekisteriin tai Verohallinnon työnantajarekisteriin. Lähtökohtana
on aina varsinaisen tuotannollisen ja taloudellisen toiminnan aloittamisajankohta ja
rekisterimerkintöihin perustuvasta aloittamisajankohdasta voidaan tarvittaessa poiketa.
Työ- ja elinkeinoministeriö on antanut TE-toimistoille ohjeen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta
annetun lain soveltamisesta. Ohjeen mukaan starttirahaa myönnettäessä yritystoiminnan
alkamisajankohta määritellään samalla tavalla kuin työttömyysturvajärjestelmässä. Koska alkamisajankohtaa tulkitaan samalla tavalla, työttömyysetuutta voidaan maksaa starttirahan alkamiseen asti.
Kumpaakin etuutta sekä työttömyyskorvausta, että myös starttirahaa haetaan kuukausittain jälkikäteen.
Ensimmäinen erä starttirahasta maksetaan myönteisen starttirahapäätöksen saaneelle
yrittäjälle noin 1,5 kuukauden päästä yritystoiminnan aloittamisesta, riippuen KEHAkeskuksen
maksatusaikatauluista. Starttirahan yhtenä myöntämisen ehtona on, että yritystoiminnalla
on jatkuvan kannattavan toiminnan edellytykset, näin ollen aloittavalla yrittäjällä tulee olla
jonkin verran omaa pääomaa aloittaessaan yritystoiminnan.
— starttirahojen jakoperusteiden yhtenäistäminen ja alakohtaisten korvamerkintöjen
poistaminen ja
Työ- ja elinkeinoministeriö jakaa työllisyysmäärärahat ELY-keskuksille yhtenä kokonaisuutena.
ELY-keskukset päättävät alueillaan, mihin julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin määrärahat
käytetään. Työ- ja elinkeinoministeriö ei määrää esimerkiksi sitä, kuinka suuri osuus määrärahasta
on käytettävä starttirahaan tai palkkatukeen.
— terveydenhuollon alalla aluehallintoviraston ja Valviran rekistereiden päällekkäisyyden
poistaminen?
Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut Yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön
työryhmän toimikaudeksi 8.9.2014–31.12.2015. Työryhmä on asettanut sisäisen rekisterialatyöryhmän,
jonka tehtävänä on mm. tehdä esitys yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen
rekistereistä lupa- ja valvontaviranomaisten työkaluina sekä tehdä esitys eri viranomaisten työnjakoon
ja toimivaltaan liittyvän sääntelyn selventämiseksi viranomaisten rekistereiden osalta.
Valviralla ja aluehallintoviranomaisilla on lähtökohtaisesti yhteiskäyttöiset rekisterit. Lupien
myöntäminen ja siihen liittyvä rekisterien ylläpito tapahtuu tällä hetkellä sekä aluehallintovirastoissa
että Valvirassa. Rekisteri- ja valvontaviranomaisten työnjakoa ja yhteistyötä tehostetaan
ja mahdollisia päällekkäisyyksiä poistetaan tällä lainsäädännön uudistuksella. Samanaikaisesti
sosiaali- ja terveysministeriössä käynnistetään kokonaisarkkitehtuurin mukainen lupaprossien ja
rekistereiden toiminnallisuuden ja tietojärjestelmäkokonaisuuden arviointi.
Helsingissä 5.11.2015
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström