Kirjallinen kysymys Olkiluoto 3:n valmistumisen viivästymisestä ja uusiutuvan energian tuotannon edistämisestä

Suomen eduskunta on vuoden 2000 jälkeen myöntänyt kolme periaatelupaa äänestystulosten perusteella uusille ydinvoimaloille: Teollisuuden Voiman (TVO) Olkiluoto 3 ja 4 sekä Fennovoiman Hanhikivi. Yksikään näistä laitoksista ei ole valmistunut. Olkiluoto 3:n lupaa perusteltiin sillä, että se olisi edullisin ja varmin tapa tuottaa lisäsähköä Suomeen. Kumpikaan lupauksista ei ole toteutunut: sekä rakennusaika että hinta ovat noin kolminkertaistuneet, ja rakennustyöt ovat yhä kesken. Tätä ja muita 2000-luvun ydinvoimapäätöksiä vastustaneiden vihreiden kritiikki on osoittanut oikeaksi ja jopa liian maltilliseksi suhteessa hankkeen massiivisiin ongelmiin.
Laitoksen ranskalainen rakentaja Areva ja Olkiluodon omistaja TVO ovat riidelleet kansainvälisessä välimiesoikeudessa Haagissa jo vuosia. Riippuu siitä, kumpi voittaa, lankeaako noin 6 miljardin lisälasku ranskalaisten veronmaksajien vai TVO:n ja sen osakkaiden, joista merkittävä osa on julkisessa omistuksessa, maksettavaksi. Arevan taloudelliset ongelmat ja yhtiön pilkkominen siten, että Olkiluoto 3-hankkeen vastuut jäävät useiden asiantuntija-arvioiden mukaan ”roskapankkimaiseen yhtiöön” muiden Arevan osien tehdessä fuusion ranskalaisen valtioyhtiö EDF:n kanssa, vaarantavat hankkeen valmistumisen todennäköisyyttä ja Arevan kykyä kantaa vastuuta hankkeesta.
On merkittävä todennäköisyys sille, että hanke ei koskaan valmistu. Oli itse ydinvoiman lisärakentamisesta mitä tahansa mieltä, on selvää, että tällainen lopputulos olisi totaalinen teollisuus- ja energiapoliittinen mahalasku Suomelle ja 2000-luvun eduskunnissa ydinvoimapäätöksiä tehneen poliittisen enemmistön linjalle. Samalla hankkeen valmistuminen hinnalla millä hyvänsä voi sekin aiheuttaa mittavia kustannuksia Suomen kansantaloudelle ja myös julkistaloudelle.
Olkiluodon 3 -reaktorin investoinnin väitettiin myös auttavan Suomen ilmastotavoitteiden toteutumista Kioton sopimuksen ensimmäisellä velvoitekaudella vuosina 2008-2012 ja siitä eteenpäin. Kansainvälinen näyttö kertoo, että ydinvoiman investointeihin panostavat maat vähentävät ilmastopäästöjään merkittävästi uusiutuvaan energiaan panostavia maita hitaammin. Näin on käynyt myös Suomessa. Ydinvoimahankkeet viivyttävät merkittävästi energiarakenteemme modernisointia, uusiutuvan energian käyttöönottoa ja ilmastopäästöjen vähentämistä. Suomella ei ole varaa jäädä sivuun maailman energiamurroksesta, jossa älykkäät sähköverkot, energiatehokkuus ja hajautettu uusiutuva energia muodostavat maailmanmarkkinoiden kasvusta, energiamarkkinoiden rakenteesta ja ilmastopäästöjen vähentämisestä yhä merkittävämmän osan.
Suomi pystyisi huolehtimaan koko sähköntuotannostaan uusiutuvalla energialla vuoteen 2050 mennessä, jos siihen sitouduttaisiin pitkäjänteisesti. Siinä ajassa, kun Suomessa on turhaan koetettu saada Olkiluoto 3:a valmiiksi, on Saksassa rakennettu yli 10 kertaa Fennovoiman Hanhikiven laitoksen suunniteltua vuosituotantoa vastaava määrä uusiutuvaa energiaa. Ruotsissa ja Tanskassa taas on viidessä vuodessa rakennettu yhteensä Hanhikiven vuosituotantoa vastaava määrä pelkästään tuulivoimaa.
Tästä huolimatta hallitus ei ole aidosti esittänyt vaihtoehtoja ydinvoiman rakentamiselle, vaan valinnut Suomen pitämisen vanhan ja kalliin energiatuotannon tiellä. Samalla hallitus on vain viivyttänyt uusiutuvan energian ja ilmastopäästöjen vähentämisen ratkaisujaan. Uutta kannustinjärjestelmää uusiutuvan energian käyttöönotolle ei julkisuudessa esitettyjen työ- ja elinkeinoministeriön lausuntojen valossa välttämättä edes aiota esittää. Uusiutuvan energiantuotannon kehitysvauhti ja hintakehitys osoittavat, että jos Olkiluoto 3 joskus valmistuu, sen sähkö tulee todennäköisesti olemaan kalliimpaa kuin sähkön markkinahinta tai uusien tuulivoimaloiden tuottama sähkö. Ydinvoimaa tuetaan lisäksi koko ajan merkittävästi sallimalla ydinvoimaonnettomuuden alivakuuttaminen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset:
Miten hallitus aikoo vauhdittaa uusiutuvan energian käyttöönottoa Suomessa ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja uusien kestävien energiaratkaisujen käyttöönottamiseksi, erityisesti suhteessa Olkiluoto 3:n ja muiden ydinvoimahankkeiden jatkuvaan viivästymiseen ja epäonnistumisiin?
Millä tavoin hallitus osallistuu Olkiluoto 3:n hankkeen etenemisen valvontaan Suomen yleisen edun näkökulmasta ja miten hallitus aikoo estää sen, että Olkiluoto 3:n moninkertaiseksi nousseet kustannukset lopulta kaatuvat suomalaisten veronmaksajien ja kaikkien suomalaisten sähkönkuluttajien maksettaviksi?
 
Helsingissä 29.9.2016
Ville Niinistö /vihr
Satu Hassi / vihr
 
Vastaus kirjalliseen kysymykseen Olkiluoto 3:n valmistumisen viivästymisestä ja uusiutuvan energian tuotannon edistämisestä
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut
asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Ville Niinistö /vihr ym. näin
kuuluvan kirjallisen kysymyksen 499/2016 vp:
Miten hallitus aikoo vauhdittaa uusiutuvan energian käyttöönottoa Suomessa ilmastopäästöjen
vähentämiseksi ja uusien kestävien energiaratkaisujen käyttöönottamiseksi erityisesti
suhteessa Olkiluoto 3:n ja muiden ydinvoimahankkeiden jatkuvaan viivästymiseen
ja epäonnistumisiin,

millä tavoin hallitus osallistuu Olkiluoto 3 -hankkeen etenemisen valvontaan Suomen
yleisen edun näkökulmasta ja

miten hallitus aikoo estää sen, että Olkiluoto 3:n moninkertaisiksi nousseet kustannukset
lopulta kaatuvat suomalaisten veronmaksajien ja kaikkien suomalaisten sähkönkuluttajien
maksettaviksi?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Hallituskauden kärkihankkeita on ”Hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti”.
Tavoitteena on lisätä päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä kestävästi
niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee 50 prosenttiin. Hallitus on varannut uusiutuvan energian
ja energiateknologian kokeiluhankkeiden investointitukeen yhtensä 100 miljoonaa euroa
vuosina 2016–2018. Vuonna 2016 tätä tukea myönnettiin mm. liikenteen biokaasuhankkeille ja
geotermisen energian hankkeelle. Lisäksi vuosittain myönnetään yhteensä 35 miljoonaa euroa
tukea energiatehokkuus- ja uusiutuvan energian hankkeisiin.
Hallitus valmistelee uutta energia- ja ilmastostrategiaa. Siinä linjataan tarvittavat toimet, joilla
varmistetaan kehityspolku kohti vuotta 2030 hallitusohjelmassa asetettujen tavoitteiden ja Suomen
EU-jäsenyyteen perustuvien velvoitteiden saavuttamiseksi.
Uusiutuvan energian osuus nousee noin 47 prosenttiin loppukulutuksesta jo nykytoimilla. Hallituksen
asettaman uusiutuvan energian tavoitteen saavuttaminen edellyttää noin 10 terawattitunnin
lisäämistä uusilla politiikkatoimilla (esim. verotus, biopolttoaineiden jakeluvelvoite, tuet).
Uusiutuvan energian lisäämisen ja päästöjen vähentämisen potentiaali on nestemäisten biopolttoaineiden
käytön lisäämisessä.
Metsäenergian käytön edistäminen on myös keskeinen Suomen energia- ja ilmastotavoitteiden
kannalta. Tuulivoimahankkeita on runsaasti vireillä, mutta tuulivoimapotentiaalin merkittävä
lisääminen edellyttää uutta sähkön tuotantotukijärjestelmää. Tällaisen tuotantotukijärjestelmän
käyttöön ottaminen ja muut uusiutuvan energian tukipolitiikan valinnat ovat energia- ja ilmastostrategian
keskeisiä asioita ja edellyttävät huolellista arviointia niiden tarpeellisuudesta, kustannustehokkuudesta
ja vaikuttavuudesta. Energia- ja ilmastostrategia on tarkoitus antaa selontekona
eduskunnalle vuoden 2016 aikana. Strategiassa linjattujen politiikkatoimien toimeenpanon
valmistelu alkaisi sen jälkeen välittömästi.
Ydinenergia-alan ylin johto ja valvonta kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle. Ydinturvallisuuden
ja säteilyn käytön valvonnasta vastaa Suomessa sosiaali- ja terveysministeriön alainen Sä-
teilyturvakeskus (STUK). Ydinenergialaissa ja –asetuksessa sekä valtioneuvoston päätöksissä
määritellään ydinenergian rakentamista, käyttöä ja valvontaa koskevat vaatimukset, joiden mukaisesti
työ- ja elinkeinoministeriö ja STUK valvovat ydinvoimalaitoshankkeita suunnitteluvaiheesta
aina laitoksen käytöstä poistoon asti. Ydinvoimahanke on mittava projekti, jonka vaikutuksia
ja toteutusta arvioidaan jo ennen rakentamisen aloittamista esimerkiksi ympäristönvaikutusten
arvioinnissa, periaatepäätöksessä sekä rakentamisluvassa. Olkiluoto 3 –hanketta valvotaan
kaikilta osin lain edellyttämällä tavalla.
Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikkö sai rakentamisluvan vuonna 2005. Sen jälkeen hanke on
kohdannut viivytyksiä ja on nyt useita vuosia alkuperäisestä aikataulustaan jäljessä. Tällä hetkellä
laitostoimittaja Areva ja luvanhaltija Teollisuuden Voima Oyj kiistelevät Olkiluoto 3 –
hankkeen viivästyksistä aiheutuneista kuluista tukholmalaisessa välimiesoikeudessa. Mahdolliset
välimiesoikeudesta aiheutuvat korvausvelvoitteet ja projektin viivästyksestä aiheutuvat kustannukset
koituvat Teollisuuden Voiman sekä sen omistajien maksettaviksi.
Helsingissä 21.10.2016
Elinkeinoministeri Olli Rehn