Kirjallinen kysymys kannanotosta Turkin ihmisoikeustilanteeseen

Amnesty Internationalin Turkin osaston puheenjohtaja, ihmisoikeuspuolustaja Taner Kiliç ja 22 muuta asianajajaa pidätettiin 6.6.2017 Turkissa Izmirissä epäiltyinä yhteyksistä gülenistiseen liikkeeseen. Kiliçiä syytetään jäsenyydestä terroristijärjestössä, ja hän on tutkintavankeudessa.
Kiliçiä vastaan ei ole näyttöä rikoksesta. Syytteet perustuvat ainoastaan siihen, että viranomaiset väittävät löytäneensä Taner Kiliçin puhelimesta ByLock-viestisovelluksen, jonka väitetään olevan vain gülenistien käytössä, vaikka sovellus on ollut vapaasti ladattavissa. Syytös ByLockin lataamisesta tai käyttämisestä on ollut perusteena lukemattomille irtisanomisille ja rikostutkinnoille, vaikka muuta todistusaineistoa ei olisi ollut olemassa.
Pidätyksen taustalla on heinäkuun 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen nopeasti tapahtunut Turkin ihmisoikeustilanteen heikkeneminen, jota ovat leimanneet kymmenettuhannet julkisen sektorin työntekijöiden irtisanomiset ja satojen journalistien pidätykset. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu on lausunut, että Kiliçin pidätys on osa mielivaltaista järjestelmää, jonka vallankaappauksen jälkeen julistettu hätätila mahdollistaa, ja kantaa huolta ihmisoikeusaktivisteihin ja muihin kansalaisyhteiskunnan toimijoihin kohdistuvista oikeustoimista.
Ainakin EU, Yhdysvallat, Saksa, Tanska ja Irlanti ovat antaneet julkisen lausunnon Taner Kiliçin pidätyksestä, ja joidenkin EU-maiden edustustot ovat vierailleet Amnestyn Turkin osastossa tuen ilmauksena.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus ryhtynyt tai ryhtymässä toimiin Taner Kiliçin vangitsemisen tuomitsemiseksi tai esiin nostamiseksi kansainvälisillä areenoilla? 
Helsingissä 29.6.2019
Satu Hassi / vihr