“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Kiinan ja Inrtian kansanedustajat mukaan ilmastokannanottoon

Tänään Globen kokous hyväksyi mielestäni aika hyvän kannanoton, jonka kaikki läsnäolijat hyväksyivät. Tekstiä on hierottu aika pitkään. Kukin tämän kokouksen osanottaja allekirjoitti sen tietysti omasta puolestaan, ei hallituksensa edustajana. Silti oli aika hienoa, että myös esimerkiksi kiinalaiset nyt antoivat tukensa asioille, joita Kiina valtiona ei ole vielä allekirjoittanut.

Kannanottomme mukaan ilmastonmuutos tulee rajoittaa alle kahden asteen. (Esimerkiksi tätä Kiina ei valtiona ole vielä allekirjoittanut.) Seuraavan ilmastosopimuksen tulee sisältää pitkän aikavälin tavoite vuodelle 2050 ja sen lisäksi välitavoitteet vuosille 2020, 2030 ja 2040. Teollisuusmaiden tulee vuoteen 2050 mennessä vähentää päästöjään 80-95 % verrattuna vuoteen 1990. (Jos oikein muistan, USA ei valtiona ole tätä vielä hyväksynyt.) Myös kehitysmaiden tulee sitoutua kansallisiin toimiin päästöjen hillitsemiseksi. (Kehitysmailta ei virallisissa ilmastoneuvotteluissa vielä ole saatu tähän suostumusta.) Tarvitaan myös rahoituspaketti kehitysmaiden ilmastotoimien auttamiseksi. Alkuvaiheessa teollisuusmaiden tulisi koota 100 mrd dollarin summa tähän tarkoitukseen. (EU ottaa tähän asiaan kantaa ensi viikon huippukokouksessa, mutta esim USAn kanta on vielä täysin auki.) Osa tästä rahasta voidaan kerätä kansainväliseen laiva- ja lentoliikenteeseen kohdistuvalla päästöverolla sekä päästökaupasta saatavilla tuloilla.

Kaiken kaikkiaan kannanottomme on mielestäni sellainen, että se viestii valmiuden kasvusta saada aikaan se ilmastosopimus, joka Kööpenhaminassa ensi joulukuussa pitäisi saada purkkiin.

Ed Markey totesi, että ilmastohaasteeseen vastaaminen on itse asiassa ainoa mahdollinen kasvustrategia.

Koko kannanotto ja paljon muutakin tämän kokouksen aineistoa löytyy linkistä
www.globeinternational.org/copenhagen

Kokouksessa keskusteltiin tietysti muistakin asioista kuin kannanotosta. Aamiaisella kanadalaiset juttelivat siitä, että Pohjoiselle Jäämerelle, jonka jääpeite on pienennyt, on alkanut tulla risteilyaluksia, joissa voi olla parituhatta ihmistä. Jos laiva törmää jäävuoreen, se uppoaa tunnissa. Ihmiset pärjäävät jääkylmässä vedessä muutaman minuutin. Kanadan ja Tanskan pelastusaluksilta kuluisi apuun tulemiseen vähintään päivä. On vain ajan kysymys, milloin jollekulle risteilyalukselle sattuu suurkatastrofi. Nämä vesialueet ovat paljolti kartoittamattomia eikä kapteeneilla juurikaan ole kokemusta arktisilla vesillä kulkemisesta.

Myös itse kokouksen aamupäivän aiheena oli turvallisuus ja meille puhunut tanskalainen amiraali Nils Wang mainitsi ihan saman ongelman. Vuoden 2007 marraskuussa yksi alus kaatui Jäämerellä, mutta lähistöllä sattui olemaan toinen laiva, johon kaatuneen aluksen miehistö saatiin pelastettua. Hän totesi myös, että Jäämeren jäästä kasvava osa on vain yksivuotista. Sen paksuus on vain n 40 cm ja jäänmurtaja saa sen rikki, eli laivat pystyvät kulkemaan sen läpi. Jotkut tanskalaiset alukset ovat jo kokeilleet tätä. Jäämeren alueella saattaa olla jopa neljäsosa maailman kartoittamattomista öljy- ja kaasuvaroista.
Ilmavoimien marsalkka Singh Intiasta totesi, että turvallisuusparadigmat ovat menossa uusiksi ilmastonmuutoksen takia. Esimerkiksi Himalajan isot jäätiköt ovat kutistuneet 20 % viimeisten 40 vuoden aikana, jotkut ovat kadonneet kokonaan. Myös joukko järviä Himalajan alueella on tyystin kadonnut. Yli neljäsosa maailman väestöstä on riippuvaisia Himalajan jäästä, tai tarkemmin sanottuna joista, jotka saavat alkunsa Himalajan jäätiköiltä. Ilmastonmuutos myös vetää valtioiden merirajat uusiksi, koska merenpinta nousee. Maapallon keskilämpötilan nousu kahdella asteella tarkoittaisi Intialle, että se menettäisi kaksi kolmasosaa viljasadostaan.

Seuraavaksi kuulimme korallien tutkijoita. Korallit ovat nimittäin merien kannalta hyvin keskeisiä ekosysteemeitä. Ne peittävät vain alle prosentin maapallon alueesta, mutta miljoonat lajit, ehkä jopa 9 miljoonaa lajia, ovat riippuvaisia niistä. Merien kalalajeista neljäsosa tarvitsee koralleja esimerkiksi kutualueinaan. 500 miljoonan ihmisen elämä ja toimeentulo on suoraan tai epäsuorasti riippuvainen koralliriutoista. Miljardi ihmistä on riippuvaisia kalalajeista, joita saadaan matalilta rannikkovesiltä, joiden ekosysteemeissä korallit ovat keskeinen osa. Kehitysmaiden kalansaaliista neljännes on tällaisia kaloja.
Korallit suojelevat rannikoita, varastoivat hiiltä ja puhdistavat vettä.

Kaikkien kerrannaisvaikutustensa kautta koralliriuttojen taloudellisen nettoarvon arvioidaan olevan 172 ja 375 mrd dollarin välillä. Merien lämpeneminen haittaa koralleja, mutta ne kärsivät myös suoraan hiilidioksidin lisääntymisestä, koska mereen liuennut CO2 happamoittaa merivettä. Happamoituminen haittaa tietysti kaikkia muitakin kalkkikuorisia otuksia, esimerkiksi simpukoita ja rapuja. Äskettäin julkaistun tutkijavetoomuksen mukaan jo nykyinen ilmakehän CO2-pitoisuus eli 387 ppm (miljoonasosaa, parts per million) on korallien kannalta liian korkea, pitoisuus pitäisi saada painettua alle 350 ppm:n. Vetoomuksen allekirjoittajiin kuuluvat muun muassa sir David Attenborough ja tohtori James Hansen NASAsta.

Viime vuonna maailman koralliriutoista 19 % oli mennyttä kalua ja 35 % oli uhanalaisia. Koralleja rasittavat muutkin asiat kuin lämpeneminen ja happamoituminen, mm vastuuttomat kalastusmenetelmät ja ylikalastus. Brittiedustaja Julian Hunt totesi, että Sri Lankan tsunamituhot olivat pahimmat niillä alueilla, joilla koralleja oli käytetty sementin raaka-aineena.

Barry Gardiner huomautti maapallon historian suurten sukupuuttoaaltojen tutkimuksen osoittaneen, että kaikki suuret sukupuutot ovat alkaneet merkittävän globaalin ekosysteemin romahtamisesta. Korallit ovat merkittävä globaali ekosysteemi, ja ne heijastusvaikutukset joita sen romahtamisesta tulisi, voivat olla hyvinkin tuhoisat.

Lounaan jälkeen hyv Ed Markeyn johdolla valm paperi. (Italialaiset meinas kyllä vetää välistä viime hetkellä, pj osas väistää asian onneksi).

Eri puolueita edustavat Tanskan folketingin jäsenet kävivät kertomassa maansa ilmasto- ja energialinjauksista. Kuulimme muun muassa, että energia-alan laitteiden vienti on luokkaa 9 % Tanskan koko viennistä. Vuonna 2007 Tanskan sähköstä 20 % tuotettiin tuulella ja uusiutuvalla energialla kaiken kaikkiaan 30 %. Vuoden 2020 tavoite on, että 30 % sähköstä tuotetaan tuulella. Energiajärjestelmää pitää ruveta suunnittelemaan ja optimoimaan kokonaisuutena, ei enää riitä, että sähkön- ja lämmöntuotantoa sekä liikennettä suunnitellaan erikseen. Sähköautojen ja lämpöpumppujen rooli tulee kasvamaan. Tuulivoima on Tanskassa suosittua, yksi syy tähän on se, että teollisuudella ja ympäristöjärjestöillä on yhteinen työryhmä, jossa erimielisyyksiin haetaan ratkaisuja.

Kuulimme myös Meksikon suunnitelmasta muuttaa kansantaloutensa vähähiiliseksi. Maassa on laskettu, että fossiiliset polttoaineet voidaan lähestulkoon poistaa käytöstä ratkaisuilla, joissa päästövähennyksen hinta jää alle 25 dollarin hiilidioksiditonnia kohden. Suurimmat potit ovat uusiutuva energia ja energiatehokkuuden parantaminen. Iso osa päästövähennyksistä on kustannuksiltaan negatiivisia, eli siis tuo säästöä.

Illalla vietimme Globe-järjestön 20-vuotisjuhlia. Brasilialaiset alkoivat laulaa Globelle syntymäpäivälaulua. Sitten melkein joka delegaatiota vaadittiin laulamaan. Onneksi onnistuin itse luikahtamaan tästä, tyttäreni joskus sanoivat että laulan ”ammuvainaan äänellä” ja ensimmäinen mieheni (joka oli hyvin musikaalinen) sanoi, että laulutyylini on stokastinen sävellajin vaihto.