“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Kestäviin energiaratkaisuihin pitää investoida tässä ja nyt!

ENVI:ssä eli ympäristövaliokunnassa äänestettiin ruoan lisäaineista. Tavanomaiseen tapaan konservatiiviryhmä eli EPP oli jättänyt paljon ehdotuksia, jotka olivat selvästi elintarviketeollisuuden kynästä. Yksi EPP:n ehdotus, joka hävisi, koski vähäkalorisen ruoan kriteeriä. Komissio ehdottaa, että vähäkaloriseksi saa kutsua tuotetta, jossa on kaloreita 30 % vähemmän kuin vastaavassa tavanomaisessa ,EPP ehdotti että 25 % riittäisi.

Maaseudun tulevaisuudessa on ihan tavattoman sovinnollisesti vihreitä kommentoiva artikkeli, kirjoittaja Lauri Kontro. En mahda mitään sille, että suupielet nousevat hymyyn.

Aamulehdessä taas kerrotaan Pirkanmaan kansanedustajien energiakannoista. Yllätyksettömästi kokoomuslaiset ovat innokkaimpia ydinvoiman kannattajia. Harri Jaskari sanoo, että ”samanaikaisesti on kuitenkin panostettava merkittävästi uusien energianlähteiden tutkimiseen”. Luuleeko Jaskari tosiaan, että uudet energianlähteet ovat vain tulevaisuuden asiaa, eli että niihin ei voida investoida jo tässä ja nyt? Jos luulee, hän on pudonnut tosi pahasti kehityksen kelkasta. Kestäviä energiaratkaisuja, jotka voidaan ottaa käyttöön heti, on vaikka kuinka paljon. Sen lisäksi tarvitaan tietenkin tutkimusta ja niiden kehittämistä edelleen, aivan kuten vaikkapa kännyköitä ja tietokoneita kehitetään koko ajan siitä huolimatta, että niitä myös käytetään ja myydään laajasti.

Iltapäivällä ympäristövaliokunta haastatteli ehdokkaita europarlamentin edustajiksi EU:n uuden kemikaaliviraston johtokuntaan. Samaan aikaan olisi ollut Energy Globe-tapahtumaan liittyvä seminaari, jossa esiintyi muun muassa Jeremy Rifkin, olisin mielelläni mennyt sinne, mutta tietysti piti olla haastattelemassa ehdokkaita.

Kuulin, että Lipponen on kirjoittanut Turun Sanomiin kolumnin, jossa hän räksyttää vähän joka suuntaan. Pitäisiköhän sitä kutsua kaunaiseksi lärväilyksi?

Tapasin lentoyhtiö Lufthansan lobbareita, mies ja nainen, joiden asiana oli tietysti komission ehdotus lentoliikenteen päästöjen sisällyttämisestä hiilidioksidin päästökauppaan. Suoraan sanoen harvinaisen ärsyttäviä firmalobbareita. Mies pauhasi hyvin aggressiivisesti siitä, että lentojen päästöjen vähentämiseksi tarvitaan monenlaisia toimia, jotka eivät kaikki ole lentoyhtiöiden käsissä. Huomautin, että nämä muut toimet eivät mitenkään ole vaihtoehtoisia päästökaupan kanssa. Totesin myös, että lentojen ilmastoa lämmittävä vaikutus on kaksin-kolminkertainen verrattuna pelkkiin hiilidioksidipäästöihin. Siitäkös mies vasta kuumeni, hän alkoi pauhata, että “säteilypakote” (käsite jota ilmaston tutkijat käyttävät kuvaamaan ilman sisältämien kasvihuonekaasujen maapalloa lämmittävää vaikutusta) ei ole tieteellisesti pätevä mittari. Ikään kuin tällainen saivartelu mitenkään vaikuttaisi itse pääasiaan, siihen että lentojen ilmastolle aiheuttamat haitat ovat paljon muutakin kuin hiilidioksidipäästöt. Hän vielä käytti johdonmukaisesti väärää termiä, ”radiative force”, kun se englanniksi on oikeasti ”radiative forcing”, vaikka huomautin asiasta. Tämä tietysti ärsytti sisäistä sähköinsinööriäni niin että lopuksi en edes yrittänyt olla kohtelias.

Illalla oli tapahtuma, jossa tuli hyvä mieli, ”Energy Globe” palkintoseremonia parhaille kestävää kehitystä tukeville energiaratkaisuille. Palkinto on itävaltalainen keksintö, ehdokkaita ympäri maailmaa on ilmoitettu tuhansia. Palkintogaala oli täysistuntosalissa ja se televisioitiin. Palkintokategorioita oli viisi. Voittajaprojektit olivat kaikki todella sympaattisia. Sekin oli kivaa, että itse asiassa kaikki olivat hyvin yksinkertaisia ideoita, pikemminkin sosiaalisia kuin teknisiä innovaatioita.

Kategorian ”tuli” palkinto annettiin intialaisille edullisille pienlainoille asurinkopaneelien hankintaan. Halpa pienlaina on tehnyt jo kymmenilletuhansille perheille mahdolliseksi aurinkopaneelien hankinnan ja samalla sähkövalon. Lapset voivat iltaisin lukea läksyjään sähkövalossa. Kategorian ”maa” palkinto annettiin kenialaisille aurinkokuivureille. Hyvin yksinkertainen aurinkokuivuri kuivaa satokauden ylimääräiset hedelmät ja vihannekset. Ennen tätä 40 % sadosta pilaantui, nyt se saadaan kuivattua talteen. Kuivureita on helppo valmistaa paikallisista raaka-aineista ja ne ”leviävät kuin metsäpalo”. Kategorian ”vesi” voitti USA:lainen tiimi, joka oli kehittänyt jätemuovista valmistettavan huovan, jolla voidaan suodattaa öljyn saastuttama vesi puhtaaksi. Kategorian ”ilma” palkinto annettiin vietnamilaisille, jotka levittivät maaseudulle biokaasujärjestelmiä. Biokaasusäiliöihin kerättiin sikojen lanta, biokaasulla kypsennetään ruoka ja saadaan kaasulamppuun valo. Kategorian ”nuoriso” voitti Etelä-Afrikkaan rakennettu vammaisten lasten hoitokoti, joka on samalla passiiviaurinkotalo, rakentajana itävaltalainen taideopiskelijaryhmä. Passiivienergiajärjestelmien avulla talon sisälämpötila pysyy mukavassa 20 asteessa ympäri vuoden, rakennusmateriaalit ovat paikallisia.