Kalastajien mielenosoitus tien tukkeena

Aamupäivällä olin menossa puhumaan ekotehokkuudesta tiedotustilaisuudessa, jossa julkistettaisiin suomalaisen ”Onedidit”-firman kehittelemä verkkotyökalu oman ekologisen selkärepun laskentaan ja vähentämiseen. Menin parlamentin lainapyörällä kohti kyseistä rakennusta, niin sanottua residenssipalatsia. Mutta en päässyt portista sisään, koska EU:n komission päärakennuksen edessä kadulla oli kalastajien mielenosoitus ja poliisien piikkilangat estivät kulkuni. Kun sanoin poliiseille, että pitäisi päästä puhumaan tiedotustilaisuuteen, he vain levittelivät käsiään ja sanoivat ”C´est ferme”. Läksin etsimään kiertotietä ja löysinkin. Saman kulkuesteen takia tilaisuuden löysi vain kaksi toimittajaa.

Mutta verkkotyökalu on hauska. Siltä saa myös käytännöllisiä vinkkejä siitä, miten omaa ekologista selkäreppua eli omaa luonnonvarojen kulutustaan voi vähentää. Keskimääräisen EU-kansalaisen ekologinen selkäreppu on kuulemma 32 tonnia vuodessa. Se on melkein 100 kg päivässä.

Löytyy linkistä www.onedidit.com

Kun läksin poispäin, mielenosoittajat olivat päässeet vauhtiin. He heiluttelivat jonkinlaisia valo- ja savusoihtuja. Se näytti aika dramaattiselta. Mutta ohikulkijan oli tosi vaikea saada selville, mistä mielenosoituksessa oli kyse.

Lounasaikaan olin toiseen kertaan kuuntelemassa tutkija Sivan Khartaa siitä, miten päästövähennystaakka jaettaisiin oikeudenmukaisesti maailman maiden kesken. Viime näkemään verrattuna hän oli laskenut tarkemmin myös EU:n vastuuta. Laskennan lähtökohdat olivat ensinnäkin se, missä tahdissa globaaleja päästöjä tulisi vähentää, jotta olisi mitään mahdollisuuksia pitää maapallon lämpeneminen alle kahdessa asteessa, toiseksi se, paljonko maat ovat jo aiheuttaneet päästöjä vuoden 1990 jälkeen (joka voidaan katsoa kansainvälisen ilmastopolitiikan alkuvuodeksi), ja paljonko mailla on sellaista varallisuutta, joka jää perustoimeentulotason yläpuolelle. Perustoimeentulotasoksi Sivan Kharta arvioi 20 dollaria päivässä, eli noin 7500 dollaria vuodessa. Tuon rajan yläpuolelle jäävää keskiluokkaa on kehitysmaissakin, esimerkiksi Intiassa se on lukumääräisesti yhtä suuri kuin Saksassa, mutta Saksan keskiluokka on silti paljon vauraampi. Lopputulos oli se, että USA:n pitäisi maksaa globaaleista päästövähennyksistä noin 32 %, EU:n 25 %. Kiinallakin on maksuvastuu, mutta paljon pienempi, 6,6 %, joka on samaa suuruusluokkaa kuin Japanin vastuu. Jos siis maailmassa investoitaisiin päästövähennyksiin vuosittain noin tuhat miljardia, USA:n osuus olisi 320 mrd ja EU:n 250 mrd. Jotta mitään tämäntapaista toteutuisi, se vaatii aivan ennennäkemätöntä etelä–pohjoinen yhteistyötä. Sivan Kharta totesi, että hänen optimismiaan pitää yllä se, että ilmastonmuutoksen hillintä on ensimmäinen asia ihmiskunnan historiassa, jossa rikkaitten turvallisuuden takaaminen edellyttää rikkaitten suostumista yhteistyöhön köyhien kanssa.

Tilaisuudessa oli myös kaksi edustajaa Kirkkojen maailmanneuvostosta. Menin heidän kanssaan kahville. Kuulin, että Suomen evankelisluterilainen kirkko julkistaa ilmasto-ohjelmansa lähipäivinä. Sanoin, että kirkkoja ja kaikkia uskonnollisia yhdyskuntia todella tarvitaan tähän työhön, koska ilmaston suojelemiseksi ihmisten ajattelutavan pitää kerta kaikkiaan muuttua. ”It is about hearts and minds”, sanoi Britannian kirkon edustaja.

Iltapäivällä olin tilaisuudessa, jossa biopolttoaineiden tuotannon ilmastovaikutuksia tutkinut Tim Searchinger esitteli tuloksiaan. Juuri hän on tehnyt paljon siteeratun tutkimuksen, jonka mukaan useiden biopolttoaineiden kokonaisilmastovaikutukset ovat tuhoisat, kun otetaan huomioon maankäytön muutos. Eli yhden ruokapellon muuttaminen biopolttoainepelloksi johtaa uuden pellon raivaamiseen ruoan tuotantoon jossain muualla.

Tim Searchinger sanoi, että on myös ”ilmaisia hiililounaita”, eli sellaisia biopolttoaineita, joista tulee selvää ilmastohyötyä. Tällainen on esimerkiksi biojätteistä tehty biopolttoaine, jonka resurssi on suuri.

Searchinger kertoi, että nyt maailman kasveissa on suunnilleen kolminkertainen määrä hiiltä verrattuna siihen, joka on ilmakehässä. Esimerkiksi Itä-Euroopan kesantopellot sitovat suuren määrän hiiltä, kun ne muuttuvat niityiksi ja metsiksi. Hänen mukaansa jos entisen Neuvostoliiton kesantopelloista edes puolet metsittyy, ne sitovat 3 vuodessa suunnilleen yhtä paljon hiiltä kuin Brasilian sademetsät. International Food Policy Research Instituten mukaan biopolttoaineet selittävät 30 % ruoan hinnannoususta vuosien 2000-2007 välillä. Ilman biopolttoaineitakin ihmiskunnan ruokkimisessa on valtava haaste. 1965-1997 ruoan tuotanto kasvoi nopeammin kuin väestö. Sen jälkeen on ollut toisinpäin.

Illallisella olin kuulemassa, kun TVO:n edustajat kehuivat firmaansa. Kuulemma suurin kansallisuus Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla ovat puolalaiset. Aika monta puolalaista putkimiestä siis. Kun kävelin illalliselta kämpille, sain tekstiviestin ydinvoimalahaaverista Sloveniassa. EU:n komissio on antanut koko unionin laajuisen säteilyvaroituksen slovenialaisessa ydinvoimalassa ilmenneen ongelman takia. Komission mukaan voimalan alasajo sujuu kuitenkin turvallisesti.

Guardian kertoo, että Bushin hallinnon nimittämät ”vahtikoirat” NASA:n tiedotusjohdossa ohjailivat NASA:n tiedotusta vähättelemään ilmastonmuutokseen liittyviä uhkia vuosina 2004-2006. Syyttävä sormi osoittaa ennen muuta Dean Acostaa, jonka Bush nimittä NASA:n tiedotukseen vuonna 2003 ja joka erosi 2007. Bushin agentit viivyttivät tulosten julkistamista ja hämärsivät niiden viestiä.