Kaksi kovaa kisaa

Yhdysvalloissa on meneillään kaikkien aikojen tositeevee-mittelö presidenttiehdokkaiden välillä. Paljon vähemmän julkista huomiota saa toinen kilpailu, jossa vastakkain ovat ilmastonmuutos ja uuden teknologian ja uusien toimintatapojen läpimurto. Tämä kisa kuitenkin ratkaisee sen, onko inhimillisellä sivilisaatiolla historian lisäksi tulevaisuus.
Hyvä ja huono uutinen on, että molemmat puolet ovat edenneet ennusteita nopeammin.
Tästä vuodesta on melko varmasti tulossa mittaushistorian kuumin. Noin vuoden ajan myös joka kuukausi on ollut mittaushistorian kuumin. Viime vuonna oli noin asteen lämpimämpää kuin ennen teollisen aikakauden alkua.
Aste tai pari ei kuulosta paljolta. Mutta kun viimeksi oli neljä-viisi astetta nykyistä kylmempää, Suomen peitti parin kilometrin paksuinen jää. Merenpintakin oli yli sata metriä nykyistä alempana. Useamman asteen lämpeneminen muuttaisi sekin maapalloa rajusti.
Hyviäkin uutisia on paljon. Viime vuonna neuvoteltu Pariisin ilmastosopimus sisältää päästörajat käytännöllisesti katsoen kaikille maille. Sopimus on tulossa voimaan ennätysajassa. Sen ovat jo ratifioineet maat Kiina, USA, EU, Brasilia ja Intia, sekä noin 80 muuta maata. Suomen eduskunta päättää todennäköisesti ratifioinnista ennen tämän tekstin julkaisemista.
Pariisin sopimus sanoo myös, että EUn ja muiden maiden lupaamat päästörajat eivät riitä painamaan ilmastonmuutosta alle kahden asteen. Aivan kaikkien maiden pitäisi tiukentaa tavoitteitaan.
Mutta iso laiva on jo alkanut kääntyä. Suuret sijoittajat, kuten isot eläkeyhtiöt, ovat alkaneet irrottaa varojaan fossiiliyhtiöiden osakkeista. Tuuli- ja aurinkoenergiatekniikan hinnat ovat halventuneet rajusti ja niihin investoidaan isosti ympäri maailmaa.
Jopa Kauppalehti varoitti tällä viikolla, että ydinsähkö on kohta tuuli- ja aurinkosähköä kalliimpaa. Seuraavaksi massatuotanto tulee alentamaan sähköä varastoivien akkujen hinnan, ja samoin käy laitteille, joilla tuuli- ja aurinkosähkön ajoittaista ylituotantoa voidaan hyödyntää varastoimalla energiaa vetyyn tai muuhun polttoaineeseen.
Aurinkopaneelit, tuulivoima, sähkön varastointi ja älykkäät sähköverkot tulevat seuraavien 20-30 vuoden aikana mullistamaan koko tavan, jolla sähköä tuotetaan ja kulutetaan, vastaavasti kuin matkapuhelimet ja muut älylaitteet ovat mullistaneet tiedonvälityksen.
Suomessa on liian kauan voivoteltu ilmastonsuojelua ja väitetty sitä kilpailuhaitaksi. Silti ympäristöteknologia, cleantech, on vahvimpia teollisuudenalojamme, metsäteollisuutta isompi. Suomi on täynnä eteviä tietotekniikkanörttejä. Meillä on kaikki edellytykset lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla, vauhdittaa toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja samalla kehittää ratkaisuja, jotka ovat käyttökelpoisia koko maailmassa ja luoda uusia työpaikkoja Suomessa.
Kolumni Aamulehdessä 23.10.2016