Kaivoslaki pitää uusia
Julkaistu Aamulehden mielipidepalstalla 13.1.2019
Suomen kaivoslaki pitää uusia. Lain pitää turvata arvokkaat luontokohteet, vahvistaa kuntien ja paikallisten asukkaiden sananvaltaa sekä muiden elinkeinojen asemaa.
Tarvitaan louhintavero tai vastaava korvaus uusiutumattomista kaivannaisista. Monet asiantuntijat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että toisin kuin useimmissa muissa maissa Suomessa kaivosyhtiöiden ei tarvitse maksaa valtiolle korvausta niistä metalleista ja muista kaivannaisista, joita ne maasta ottavat ja jotka voidaan hyödyntää vain kerran. Myös paikallisten asukkaiden ja kuntien vaikutusmahdollisuuksia pitää parantaa. Nykylaki ei anna kunnalle selkeää oikeutta estää kaivoksen perustamista.
Kunnan sananvaltaa testataan parhaillaan Kuusamossa. Siellä kunta sulki kaavassa kaivostoiminnan pois alueilta, jotka ovat luontomatkailun kannalta keskeisimpiä. Kaivosyhtiö valitti ja voitti Vaasan hallinto-oikeudessa. Riippumatta siitä, mihin korkein hallinto-oikeus päätyy, lain pitää vastaisuudessa mahdollistaa se, että kunta sanoo kaivokselle ei.
Nykylaki ei estä malminetsintää edes luonnonsuojelualueilla. Sitä, voiko sellaiselle perustaa kaivoksen, testataan Sodankylän Viiankiaavalla, joka kuuluu Naturaan ja jolle kaivosyhtiö Sakatti Mining haluaa perustaa nikkelikaivoksen. Lakia tulisi muuttaa niin, että kaivokset ja malminetsintä selkeästi kielletään luonnonsuojelualueilla.
Kaivosalan pitää vastata myös loppusiivouksesta. On nähty liian monta tapausta, joissa veronmaksajat ovat joutuneet kustantamaan kaivoksen ympäristöjälkien siivoamisen. Tämän estämiseksi tulisi perustaa rahasto, johon varat kerättäisiin kaikilta kaivosyhtiöiltä yhteisesti.
Samalla pitäisi vahvistaa ympäristöviranomaisten voimavaroja ja toimivaltaa. Sipilän hallitus on kuitenkin tekemässä aivan päinvastoin: ympäristöviranomaisten toimivaltaa on jo heikennetty, ja jos maakuntauudistus menee läpi, se heikkenee vielä lisää.
Eduskunta on yksimielisesti vaatinut kaivoslain uudistamista ennen kuin EU:n ja Kanadan kauppasopimus eli CETA astuu voimaan. Isolla osalla maailman kaivosyhtöistä on pääkonttori Kanadassa. CETA-sopimuksen tultua voimaan nämä yhtiöt saisivat mahdollisuuden vaatia suuria korvauksia, jos niiden toimintaa sääteleviä lakeja tiukennetaan. Valitettavasti Sipilän hallitus on viitannut kintaalla tälle eduskunnan lausumalle ja sen sijaan esittää kaivoslakiin aivan päinvastaista muutosta, jossa kaivoshakemuksen voisi jättää ja saada etuoikeuden alueen käyttöön jopa ennenkuin on arvioitu ympäristövaikutukset ja selvitetty ympäristön kannalta fiksuin toimintatapa.
Satu Hassi
Kansanedustaja, eduskunnan ympäristövaliokunnan pj (vihr)