Joka kuudes uusi tekniikan tohtori ulkomaalainen
Tekniikka ja talous-lehdestä sattuu silmään, että Suomessa viime vuonna teknistieteellisten alojen tohtorin tutkinnon suorittaneista 51 oli ulkomaalaissyntyisiä, kaikkiaan 300:sta. Siis joka kuudes viime vuonna Suomessa väitellyt uusi tekniikan tohtori oli ulkomaalaistaustainen. Eikö nyt jo aleta ymmärtää, että ulkomaalaiset ovat Suomellekin voimavara eivätkä taakka. USA:ssahan jo vuosien ajan melkein kaikki luonnontieteiden ja tekniikan alalla väitelleet ovat olleet ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia.
Tampereella on parikymmentä astetta pakkasta. Harmi, juuri tälle viikolle, kun ehtisi ulkoilla Tanpereella, osui talven kovimmat pakkaset. Ulkoilin silti. Pakkaset lauhtuvat varmaan maanantaina, kun on palattava Brysseliin.
Kotiin tullessaan Jukka totesi, että lööpeistä päätellen päivän pääuutinen on Susan Kurosen kirja.
Hesarin isoin otsikko koski kuitenkin VATT:in tutkimusta, jonka mukaan EU:n komission esittämät päästövähennystavoitteet voisivat viedä Suomesta jopa 60 000 työpaikkaa. Epäilenpä, että tässä tutkimuksessa ei lainkaan ole otettu huomioon niitä uusia työpaikkoja, joita uuden energiatekniikan kehittäminen, valmistaminen ja investoinnit luovat. SITRA:n tuoreen tutkimuksen mukaan pelkästään tuulivoima-alalle voisi Suomessa syntyä ensi vuosikymmenellä 18 000 työpaikkaa ja bioenergiaankin tuhansia.
SITRA katsoo, että Suomi voisi saada uudesta energiatekniikasta uuden ison työllistäjän ja vientitulojen lähteen. Esko Ahon johtama SITRA on siis tulossa vihreiden linjoille.
Se, hyväksyykö EU:n ministerineuvosto komission esittämät päästövähennykset, voi olla Suomen hallituksesta kiinni. Toivottavasti emme joudu häpeämään pullamössöhallitusta, joka pelkää päästövähennyksiä enemmän kuin ilmastonmuutosta.
Äskettäinhän myös Suomen WWF julkisti ”virtaa tulevaisuuteen”-tutkimuksen, jonka mukaan Suomi voi toteuttaa komission ehdottamia suuremmatkin päästövähennykset taloudellisesti järkevin toimin. Tutkimuksen tekoon on osallistunut muun muassa Teknillisen korkeakoulun tutkijoita.
”Virtaa tulevaisuuteen”-raportin mukaan energian säästöstä ja uusiutuvasta energiasta voidaan vuoteen 2020 mennessä koota potti, joka vastaa vaikutuksiltaan 2,7-kertaisesti Olkiluotoon rakenteilla olevaa uutta ydinvoimalaa, vuonna 2020 Suomen sähköstä puolet voidaan tuottaa uusiutuvalla energialla. Kerrannaisvaikutukset kansantalouteen olisivat myönteiset. Energian säästöstä kolmannes saataisiin teollisuuden sähkömoottoreista, asentamalla niihin taajuusmuuttajia ja valitsemalla hyötysuhteeltaan parempia moottoreita. Myös vaihtamalla omakotitalojen sähkölämmityksiä maalämmöksi säästettäisiin energiaa reippaasti.
WWF:n Virtaa tulevaisuuteen-tutkimuksen mukaan Suomessa on toistaiseksi hyödynnetty sangen vähän, siis vähemmän kuin monissa muissa maissa, sellaisia ohjauskeinoja, joilla saadaan ihmiset ja firmat investoimaan fiksumpaan tekniikkaan. Esimerkiksi Ruotsissa teknologian kilpailuttamishanke toi markkinoille kolmanneksen tehokkaammat ja myös kolmanneksen halvemmat maalämpöpumput, joita asennettiin lyhyessä ajassa 200 000. Sähköä säästyy 5 000 000 MWh vuosittain. Valtion kulut olivat vain 0,02 senttiä säästettyä kilowattituntia kohden. Näin saavutetut päästövähennykset tulivat maksamaan Ruotsin valtiolle monta kymmentä kertaa vähemmän kuin Suomen valtion käyttämillä tuilla saavutetut päästövähenemät.
Suomessa onkin ilmeisesti tahallaan valittu uusiutuvan energian tukemiseen tehottomiksi tiedetyt keinot.
Uusiutuvaa energiaa voitaisiin puolestaan lisätä tehokkaasti määräaikaisella investointitakuujärjestelmällä Suomessa käytössä olevien valtion investointitukien sijaan. Kustannukset kuluttajalle olisivat vain muutama euro vuodessa. Samantyyppinen järjestelmä on tehnyt Tanskasta tuulivoiman suurvallan sekä koti- että vientimarkkinoilla. Biopolttoaineiden valmistusveron poistaminen pientuotannolta taas johtaisi siihen, että biodieselin valmistaminen muuttuisi kannattavaksi suomalaisilla maatiloilla. Tämä helpottaisi myös suomalaisteknologian vientiä, koska ulkomaiset asiakkaat aina katsovat, uskalletaanko kyseiseen tekniikkaan investoida myyjän kotimaassa.