Jäähyväiset lentotomaateille

Tek-lehti, kolumni, 10.3.2006

Kiina on ohittanut Yhdysvallat viljan, lihan, hiilen ja teräksen kuluttajana. Viljaa Kiina popsi viime vuonna melkein puolitoistakertaisesti USA:n verrattuna ja lihaa lähes tuplaten. Öljyn kuluttajana USA johtaa, viime vuoden kulutus siellä oli kolminkertainen Kiinaan verrattuna. Mutta 10 vuodessa USA:n öljynkulutus on kasvanut "vain" 15 %, Kiinan yli kaksinkertaistunut.

Nykymenolla Kiinan tulot henkeä kohden ylittävät USA:n nykytason vuonna 2031.

Jos kukin kiinalainen kuluttaisi viljaa saman verran kuin keskivertojenkki nyt, kiinalaiset popsisivat kaksi kolmasosaa maailman nykyisestä viljasadosta. Jos kiinalaiset kuluttaisivat henkeä kohden öljyä saman verran kuin USA nyt, yksin Kiina kuluttaisi 99 miljoonaa barrelia päivässä. Maailman öljyn tuotanto nyt on 84 miljoonaa barrelia päivässä, eikä se siitä taida enää merkittävästi nousta.

Nämä ja monia muita mielenkiintoisia asioita kuulin Euroopan parlamentissa äskettäin vierailleelta Lester Brownilta, joka on kirjoittanut myös kirjan siitä, mitä Kiinan ja Intian kehitys tulee maailmalle merkitsemään.

Kiinan ja Intian kehitys ei välttämättä alenna tulojamme Euroopassa ja Suomessa. Mutta monien asioiden maailmanmarkkinahinta kallistuu väistämättä, ja se voi hyvinkin alentaa meidän tulojemme ostovoimaa. Kiinan kulutus pompautti teräksen maailmanmarkkinahinnan ylös vuosi pari sitten. Öljyn hintahyppäys viime syyskuussa ei johtunut pelkästään hirmumyrsky Katrinasta, maailmanmarkkinahinta oli jo sitä ennen kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa. Tähänkin oli keskeisimpänä syynä Kiinan kasvava kulutus.

Asiantuntijat väittelevät siitä, onko maailmassa jo saavutettu öljyn vuosituotannon huippu, "oil peak", vai ollaanko siinä vasta muutaman vuoden päästä. Kumpi tahansa on totta, öljyn hinnannousu vaikuttaa väistämättömältä.

Biomassan muuttaminen nestemäisiksi polttoaineiksi on yhtäkkiä muuttunut kannattavaksi. Joka puolella sikiää biopolttoaineprojekteja. Moni viljelijä miettii, viljelläkö ruokaa vai energiaa. EU:n komissio puuhaa hiki hatussa biopolttoaineiden edistämistä.

Todennäköinen seuraus tästä on, että öljyn hinta nostaa ruoan hintaa, sanoo Lester Brown. En nyt ryhdy visioimaan, mitä tästä saattaa seurata niissä kehitysmaissa, jotka ovat suuria viljan tuojia, kuten Indonesiassa. Mutta pidän todennäköisenä, että halvan menoveden päivät ovat ohi.

Biopolttoaineiden alalla tapahtuu paljon. Shellin rahoilla tutkitaan maataloustuotannon jätteiden sisältämän selluloosan muuntamista entsyymeillä sokeriksi ja edelleen etanoliksi. Jos tässä onnistutaan, "biopolttoaineen hehtaarisato" moninkertaistuu.

Koska peltoja kuitenkin tarvitaan myös ruoan tuotantoon, veikkaan, että polttonesteiden hinnalla on vain yksi suunta ja se on ylöspäin. Vastaavasti veikkaan menestystä jokaiselle insinöörille, joka kehittelee energia- ja polttoainepihejä ratkaisuja ja vaihtoehtoja öljylle.

Ja neuvon henkisesti varautumaan aikaan, jolloin lentotomaatit ja ananakset eivät enää kuulu jokapäiväiseen arkeemme.