“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Itämeri-tapaaminen komissiossa

Loppurutistuksen neuvotteluissa saavutettiin tänään sopu myös ekodesign-direktiivin uudistuksesta Europarlamentin, EU:n ministerineuvoston ja komission kesken. Kyseinen direktiivihän on juuri se EU-laki, jonka nojalla komissio asetti lampuille energiatehokkuusrajan, joka tulee poistamaan markkinoilta perinteiset hehkulamput. Uudistus laajentaa direktiivin sovellutusalan energiaa kuluttavista laitteista myös ”energiaan liittyviin” tuotteisiin, kuten ikkunoihin ja rakennusten seinien eristeisiin. Komissio saa siis nyt valtuudet asettaa vähimmäisvaatimukset ikkunoiden ja eristeiden lämmöneristävyydelle. Minusta se on hyvä, näin tehdään sekä uusista että remontoitavista taloista energiapihimpiä.

Joukko meppejä, jotka ovat ajaneet Itämeri-strategian laatimista EU:lle tapasi komission aluekehityspääosaston edustajia, jotka valmistelevat komission ehdotusta asiasta. Mukana oli useita suomalaisia, lisäkseni Henrik Lax, Ville Itälä ja Lasse Lehtinen. Olin hyvin ilahtunut kuullessani komission edustajilta, että Itämereen tulevien rehevöittävien päästöjen vähentäminen on tulossa strategian ympäristöosan ykkösasiaksi. Itämeren pahin ympäristöongelmahan on rehevöityminen, joka ilmenee muun muassa sinileväkukintoina. Rehevöittävien päästöjen suurin aiheuttaja on maatalous, ja juuri sille asialle EU pystyy tekemään varsin paljon – jos tahtoa löytyy. Ympäristön lisäksi keskustelimme muun muassa budjetista ja hallinnosta.

Euroopan tuulivoimayhdistys EWEA on optimistinen lamasta huolimatta. Se korotti ennustettaan siitä, paljonko Euroopassa on tuulivoimaa vuonna 2020. Lisäksi EWEA vaatii uudistamaan Euroopan sähköverkot ja niiden käyttötavan. Se on aiheellinen vaatimus, vahvempi verkko, joka pystyy siirtämään sähköenergiaa pienin häviöin pitkiä matkoja, on olennainen asia kun lisätään uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön osuutta. Olennaista on myös ”älykäs verkko”, jonka avulla kuluttajat voivat valita erilaisten laitteiden käynnistymiselle sellaisen hetken, jolloin sähköä on parhaiten tarjolla ja sen hinta halvinta.

Ministeri Mauri Pekkarinen on avannut sanaisen arkkunsa ydinvoimasta Hufvudstadsbladetissa. Hän sanoo, että Suomessa tarvitaan nolla tai korkeintaan yksi uutta ydinvoimalaa. Onpa mainiota, että Pekkarinen uskaltaa sanoa ääneen sen, mikä luvuista näkyy aivan selvästi: Jos Suomi lisää uusiutuvan energian osuutta siten kuin mihin EU:ssa on sitouduttu, uutta ydinvoimaa ei tarvita. Vihreitä ei ole uskottu, kun olemme tämän sanoneet. Toivottavasti Pekkarista uskotaan. No, jopa Elinkeinoelämän keskusliitto on alkanut epäsuorasti myöntää, että Suomen omiin tarpeisiin lisäydinvoimaa ei tarvita, kun sieltä on alettu kysellä, mitä vikaa olisi ydinvoiman rakentamisessa sähkön vientiä varten.