Itämeren öljykuljetusten turvallisuuden parantaminen

KIRJALLINEN KYSYMYS KOMISSIOLLE
Satu Hassi (Verts/ALE) 13.03.2007

Aihe: Itämeren öljykuljetusten turvallisuuden parantaminen

29.1.2007 säiliöalus Weserstern ajoi Tallinnan liepeillä Koplin niemen lähistöllä matalikolle. Tankkerin kyljestä löytyi kaksi karilleajon yhteydessä syntynyttä reikää. Sama tankkeri oli ajanut matalikolle Porvoon sataman lähellä huhtikuussa 2006.

9.2.2007 kreikkalaistankkeri Propontis sai pohjakosketuksen Suomenlahdella Suursaaren länsipuolella. Tankkerin lastina oli 100 000 tonnia raakaöljyä. Alus joutui sivuun laivareitiltä navigointivirheen vuoksi. Öljyvuotoa ei havaittu, mutta painolastitankeissa todettiin kaksi reikää. Asiantuntija-arvion mukaan kaksoispohja esti öljyvuodon.

Vuonna 2006 Suomenlahdella kuljetettiin 140 miljoona tonnia öljyä, suurimmat tankkerit kuljettavat jopa 150 000 tonnia. Kuljetetun öljyn määrä on vuodesta 2000 viisinkertaistunut ja se on edelleen kasvussa. Suuri öljyvuoto Itämerellä aiheuttaisi erittäin suuren katastrofin, koska meri on suljettu, sen veden vaihtuminen vie noin 30 vuotta. Lisäksi meri on matala, sen keskisyvyys on alle 60 m.

Meriturvallisuuden kehittämismahdollisuuksia parantaa Itämeren saama PSSA-asema eli sen luokittelu erityisen herkäksi merialueeksi. Tarvitaan kuitenkin lisätoimenpiteitä. Suomenlahden öljykuljetusten turvallisuutta on parannettu ottamalla käyttöön maista käsin tapahtuva liikenteen ohjaus VTMIS sekä sitä tukeva alusten automaattinen tunnistusjärjestelmä (AIS). Ne tulisi laajentaa kattamaan koko Itämeri.

Itämeren erityinen turvallisuusongelma ovat talviolosuhteet. Suomenlahti jäätyy joka talvi ja sen itäosissa jää voi olla jopa yli puolen metrin paksuinen. Suuri osa siitä öljystä, joka laivataan Venäjän öljysatamista Suomenlahden pohjukasta, kuljetetaan EU-maiden satamiin. EU voisi siis parantaa Suomenlahden öljykuljetusten turvallisuutta edellyttämällä, että EU-maiden satamiin tulevien tankkerien tulee olla jäävahvisteisia, mikäli niiden reitti on kulkenut jäisen alueen kautta.

Suunnitteleeko komissio toimia, jotta VTMIS –järjestelmä saataisiin koko Itämeren kattavaksi? Harkitseeko komissio lainsäädäntöä, joka kieltäisi muiden kuin jäävahvisteisten tankkereiden pääsyn EU-satamiin silloin, kun tankkeri on kulkenut jäistä reittiä?

E-1583/07FI
Komission jäsenen Jacques Barrot’n komission puolesta antama vastaus
(06.06.2007)

Yksi alusliikennettä koskevan yhteisön seuranta- ja tietojärjestelmän perustamisesta 27. kesäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/59/EY päätavoitteista on juuri laajentaa ja vahvistaa eurooppalaista VTMIS-järjestelmää erityisesti kaikkein herkimmillä alueilla kuten Itämerellä. Direktiivin mukaan jäsenvaltioilla on vuoden 2008 loppuun mennessä oltava yhteensopivat laitteet ja rannikon infrastruktuurit, joita tarvitaan alusten seurantaan ja tunnistamiseen, myös tunnistusjärjestelmällä (AIS) varustettujen alusten seurannan mahdollistavat rannikkoasemat. Itämeren rannikkovaltiot toimivat tiiviissä yhteistyössä VTMIS-järjestelmän ja erityisesti AIS-verkon kehittämiseksi, ja niitä avustaa Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA). Meriturvallisuusvirasto vetää myös pilottihanketta, joka koskee yksirunkoisten alusten kulun seuraamista AIS-järjestelmällä Itämerellä. Venäjää on pyydetty osallistumaan tähän hankkeeseen. Lopuksi on syytä korostaa komission kehittämän ja EMSAn käyttämän SafeSeaNet-tietojenvaihtoverkon merkitystä: sen avulla voidaan vaihtaa tietoja alusten ja niiden vaarallisten tai ympäristöä pilaavien lastien liikkeistä. Tätä järjestelmää vahvistetaan asteittain, jotta jäsenvaltioiden toiminnallisten meriliikennepalvelujen kuten alusliikennepalvelun (VTS), etsintä- ja pelastuspalvelun sekä saasteiden torjunnan tukemiseen saadaan kerättyä enemmän tietoja.

Itämeren rannikkovaltiot ovat oikeutetusti huolissaan merenkulusta jäisillä alueilla. Kansallisten jäänsärkijäpalvelujen yhteistyö on toiminut jo usean vuoden ajan. ”Kolmannen meriturvallisuuspaketin” yhteydessä hyväksytyssä direktiivin 2002/59/EY muutosehdotuksessa komissio ehdottaa, että turvallisuusedellytyksiä näillä alueilla tiukennetaan niin, että jäsenvaltiot voivat vaatia niiden satamiin tai ankkurointipaikkoihin tulevien tai niistä lähtevien alusten täyttävän alueen jäätilannetta vastaavat normit lujuuden ja tehon osalta.