”Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Isoveli valvoo

Vihreä Lanka 15.5.2009

Kansalainen saa tehdä hikipäässä töitä pystyäkseen seuraamaan EU-päättäjien toimia. Media kun enimmäkseen haukottelee ja katsoo muualle.

On kuitenkin isoveljiä ja -siskoja, jotka valvovat. He ovat ammattilobbareita, jotka saavat palkkansa päättäjien taivuttelusta. Heitä on Brysselissä enemmän kuin Vilkkilässä kissoja.

Europarlamenttiin akkreditoituja lobbareita, jotka saavat vapaasti tulla ja mennä, on seitsemän jokaista meppiä kohden. Muita kokopäiväisiä lobbareita on ainakin tuplat päälle, valtaosa firmojen ja elinkeinoalojen palkkalistoilla. Muutama harva tekee töitä ympäristö- ja kuluttajajärjestöille ja ammattiliitoille.

Lobbarit ovat liikkeellä aina, kun EU-lakiehdotukset liippaavat jonkin teollisuudenalan tai bisneksen toimintaa – eli usein. He pyrkivät vaikuttamaan meppeihin ennen äänestyksiä ja jälkikäteen tutkivat, miten kukin toimi.

Moni meppi ottaa nimiinsä lobbarien muotoilemia ehdotuksia. EU:n uutta kemikaalilakia eli REACH:ia käsiteltäessä jopa ympäristövaliokunnan jäsenten ehdotuksista 45 % oli peräisin kemianteollisuudelta. Vain vihreät eivät jättäneet yhtään ehdotusta, jonka sylttytehdas olisi ollut kemian teollisuus. Eniten niitä jätti EPP-ryhmä, johon Suomen kokoomuslaiset kuuluvat.

Ei ole sattuma, että rahamarkkinoiden valvontalait ovat olleet lepsuja. Pankki- ja finanssihaiden lobbarit ovat aikoinaan saaneet päättäjien enemmistön puhuttua puolelleen. Nyt maailma maksaa laskua.

Jotkut oikeistomepit näyttävät kokevan suorastaan tehtäväkseen tanssia sen bisnesalan pillin mukaan, jota koskevaa lakia kulloinkin käsitellään. Liberaalit ovat usein hajalla ja linja vaihtelee sen mukaan, kuka on neuvotellut ryhmän puolesta. Demarit ovat usein ympäristön, terveyden ja kuluttajansuojelun puolella, mutta eivät aina.

EU-vastaiset pikkuryhmät yrittävät harvoin vaikuttaa lakien sisältöön ja ovat siksi firmalobbareille harmittomia. Jos lobbari omasta maasta sanoo, että isänmaan etu on tehdä, kuten meidän firma haluaa, EU-vastustaja useimmiten uskoo.

Vihreät ovat kinkkisin kanto kaskessa niille, jotka haluavat kääriä voittoja ympäristön, terveyden ja kuluttajien kustannuksella. Jos vihreitä ei olisi, firmalobbarien työ olisi helpompaa ja he voittaisivat paljon useammin.

Brittiprofessori Simon Hix on tutkinut äänestyskäyttäytymistä Europarlamentissa. Hänen mukaansa yhtenäisin ja johdonmukaisin ryhmä ovat olleet vihreät. Samaa sanoo www.votewatch.eu.

Vihreät ovat suuren rahan lobbareiden vastavoima, jonka vaikutus perustuu ennen muuta asiantuntemukseen. Mutta ei Europarlamentin vihreän ryhmän kasvukaan olisi yhtään pahitteeksi.