Tänään 6.6.2021 on tasan 100 vuotta isäni Osmon syntymästä. Hän on kuvan lapsista pisin. Kuvassa ovat hänen nuoremmat sisaruksensa Yrjö, Heta-Liisa ja Saara. Kuvasta puuttuvat kuusi vanhempaa sisarusta ja kuopus Antti, joka ei tuota kuvaa otettaessa ollut vielä syntynyt. Sisaruksia syntyi siis yhteensä 11, kahdesta äidistä.

Isä oli isänsä seitsemäs ja äitinsä ensimmäinen lapsi ja molempien vanhempiensa puolelta ensimmäistä sukupolvea, jossa kaikki lapset pysyivät elossa aikuisiksi asti. Isän isän sisaruksista peräti kaksi kolmasosaa oli kuollut pikkulapsina.

Isä oli sisarusparvensa ensimmäinen, joka syntyi Suomen tasavaltaan. Hänen syntyessään eduskunnan hyväksymästä itsenäisyysjulistuksesta oli tasan kolme ja puoli vuotta. Itsenäisyys, jonka Suomi oli saanut ensimmäisen maailmansodan ja Venäjän kahden peräkkäisen vallankumouksen jälkimainingeissa, oli alkanut vakiintua.

Samana vuonna vanhempieni kanssa syntyivät muun muassa Eeva-Kaarina Volanen, Mario Lanza, Eila Kivikk’aho, Ritva Arvelo, Simone Signoret, Andrei Saharov, Joseph Beyus, prinssi Philip, Eeva Joenpelto, Tarmo Manni, Stanislaw Lem, Anja Vammelvuo, Joonas Kokkonen ja Eeva-Liisa Manner.

Vanhempieni syntymävuonna säädettiin oppivelvollisuuslaki.

Suomen naisilla oli jo äänioikeus sekä valtiollisissa että kunnallisissa vaaleissa, mutta muuten tasa-arvossa oli vielä paljon petrattavaa. Vasta viisi vuotta vanhempieni syntymän jälkeen säädettiin laki, joka antoi naisille oikeuden tulla nimitetyksi valtion virkoihin samoin ehdoin kuin miehetkin, ja Suomeen nimitettiin ensimmäinen naisministeri, Miina Sillanpää, joka tosin oli ministerinä vain vuoden ja neljä päivää. Sinä vuonna, kun vanhempani täyttivät kahdeksan vuotta, avioliittolaki uusittiin niin, että aviopuolisoista tuli oikeudellisesti tasavertaisia.

Vuonna 1921 ensimmäinen maailmansota oli päättynyt, mutta aika levotonta oli silti. Tarton rauha oli solmittu edellisenä vuonna.
Alkuvuodesta Suomi solmi diplomaattiset suhteet Neuvosto-Venäjän kanssa ja luovutti Neuvosto-Venäjälle Repolan ja Porajärven kunnat ja sai vastineeksi Petsamon. Helmikuussa 1921 Kronstadtissa sotilaat olivat kapinoineet neuvostovaltaa vastaan, mutta kapina kukistettiin ja osa kapinallisista onnistui pakenemaan jään yli Suomeen.

Noin viikkoa ennen isän syntymää Tulsan joukkomurhassa Yhdysvaltain Oklahomassa kuoli satoja ihmisiä, kun afroamerikkalainen kaupunginosa tuhottiin. Heinäkuussa Hitler nousi Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen johtoon.

Vanhempieni syntymää seuraavana vuonna isälle syntyi pikkuveli Yrjö. Hänen syntymävuotenaan Neuvosto-Venäjällä perustettiin uusi valtiollinen poliisi GPU ja Stalin nimitettiin kommunistipuolueen pääsihteeriksi. Vuoden lopulla perustettiin Neuvostoliitto. Turkissa alkoi armenialaisten vaino ja kansanmurha. Suomessa perustettiin Akateeminen Karjala-seura ja säädettiin laki, jonka nojalla kuntiin nimettiin lastenvalvojat valvomaan aviottomien lasten ja heidän äitiensä etuja.

Kun vanhempani olivat kaksivuotiaita, perustettiin Turkin tasavalta ja Adolf Hitler johti Münchenissä natseja niin sanotussa oluttupavallankaappauksessa, jonka poliisi tukahdutti seuraavana päivänä.

Vuonna 1924 äiti sai Pentti-veljen ja isä sai pikkusiskon, Heta-Liisan. Hän on kuvan lettipää. Sinä vuonna Petrogradin kaupungin nimi vaihdettiin Leningradiksi, Italiassa fasistit saivat kaksi kolmasosaa äänistä, Aero Oy aloitti ensimmäiset reittilennot välillä Helsinki-Tallinna ja Edwin Hubble havaitsi että on olemassa muitakin galakseja kuin Linnunrata.

Kuvan pienin lapsi, Saara, syntyi 1925. Sinä vuonna Mussolini ilmoitti ottavansa Italiassa diktaattorin oikeudet ja Adolf Hitler julkaisi teoksen Taisteluni. Suomen uusi presidentti Relander matkusti sekä Viroon että Ruotsiin. Presidentin matkustelua paljoksuttiin ja hän sai lempinimen Reissu-Lasse. Neuvostoliitossa Sergei Eisensteinin elokuva Panssarilaiva Potemkin sai ensi-iltansa.

Isän sisarusparven nuorin, Antti, syntyi 1931. Sinä vuonna Neuvostoliitto aloitti inkeriläisten pakkosiirrot ja Helsingissä otettiin käyttöön eduskuntatalo ja hotelli Torni. Lapuan liikkeen kannattajat estivät Lapuan työväentalon avaamisen. New Yorkissa valmistui Empire State Building. Mustafa Kemal, joka myöhemmin otti käyttöön nimen Atatürk, valittiin Turkin presidentiksi. Vuoden lopulla Suomessa pidettiin kansanäänestys, jossa enemmistö kannatti vähän yli 10 vuotta voimassa olleen kieltolain kumoamista.

Vanhempieni lapsuudessa kansakoulu oli kaikille lapsille yhteinen ja maksuton, mutta yliopistoon pääsi vain maksullisen oppikoulun kautta. Oppikoulussa oli ensin viisivuotinen keskikoulu ja sen jälkeen lukio. Tämä järjestelmä oli voimassa vielä silloin, kun itse kävin koulua 60- ja 70-luvulla.

Onneksi molempien vanhempieni vanhemmat olivat sen verran kaukonäköisiä että panivat lapsensa oppikouluun. Mutta ei ollut mikään itsestäänselvyys, että he saivat käydä koulun loppuun. Isän isä kuoli nimittäin, kun isäni oli 14-vuotias ja kuopus Antti vasta neljän.

Vaari oli ennen kuolemaansa ilmaissut haluavansa, että ”nuoremman sarjan” lapset koulutetaan ylioppilaiksi. Sen mummu päättäväisesti toteutti. Hassin talo oli vaarin ensimmäisen vaimon perintöä ja maaomaisuus meni ”vanhemman sarjan” lapsille. Leski sai talosta syytinkieläkkeen, joka oli asunto Jämsän kirkonkylässä ja ruokatarvikkeet sekä hänelle että lapsille niin kauan kuin lapset olivat alaikäisiä. Tämän syytinkieläkkeen turvin hän piti kortteeria ja ruokalaa sellaisille Jämsän yhteiskoulun oppilaille, joiden oma koti oli liian kaukana päivittäiseen kulkemiseen. Tyttäret joutuivat tekemään töitä tässä asuntola-ruokalassa, isä ja veljet puolestaan kävivät kaikki loma-ajat palkkatöissä ja maksoivat äidilleen asunnosta ja ruoasta.

Isä väittää osan vanhemmista sisaruksista tulleen oikein delegaationa isoäitini luo kertomaan, ettei kannata sinnitellä nuorempien sisarten kouluttamiseksi, kyllä näille aina on tarjolla rengin ja piian paikat isoveljien ja -siskon isännöimissä ja emännöimissä taloissa. Mummu piti kuitenkin päänsä.

Isä ja äiti kävivät vielä lukiota, kun toinen maailmansota syttyi. Talvi-ja jatkosodan välisenä aikana isä kävi jämsäläisen majuri Niemen vetämän tykistön laskijakoulutuksen. Isä oli armeijan kutsunnoissa hylätty alipainoisena, mutta jatkosodan alettua hän kirjoitti Niemelle ja pyysi päästä tämän johtamaan tykistöpatteristoon. Niemi kutsui hänet rintamalle.

Keväällä 1942 isä oli ollut rintamalla jo lähes vuoden. Sodan takia ylioppilaskirjoituksia ei järjestetty, vaan isäni ja äitini vuosiluokka julistettiin ylioppilaiksi.

Kesällä 1944 isä oli jo käynyt upseerikoulun ja ylennettu vänrikiksi. Hän oli Niemen tykistöpatteristossa yksi tykistön tulenjohtajista ja kuului niihin suomalaisiin, jotka Tali-Ihantalan taisteluissa pysäyttivät neuvostoarmeijan hyökkäyksen. Suomalaisten vastarinta oli niin kiivasta, että Stalin päätti vetää joukot siltä rintamalta jouduttaakseen neuvostojoukkojen etenemistä Berliiniin.

Isä aloitti teknillisen korkeakoulun matematiikan opinnot jo rintamalla, kirjeopiskeluna. Professori lähetti hänelle tehtävät kirjeessä. Vastauspostissa isä lähetti tehtävien ratkaisut ja 100 markkaa, jotta sai seuraavat tehtävät. Päästyään armeijasta syksyllä 1944 hänestä tuli teekkari. Eläkkeelle isä jäi Tampereen teknillisen korkeakoulun (myöhemmin Tampereen teknillinen yliopisto, nyt osa Tampereen yliopistoa) rehtorina.

Ikää isälle ehti kertyä melkein 97 vuotta. Hän näki Suomen tasavallan satavuotispäivän. Vajaan 3 kuukautta sen jälkeen hän kuoli, Viron tasavallan satavuotispäivänä.