“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Intia viimein havahtumassa ilmastonmuutoksen uhkaan

Viimeinen Brysselin lento ennen kesälomaa. Koneessa luin Hesarista, että uusimman mielipidetiedustelun mukaan Suomessa kuudennen ydinvoimalan kannatus on romahtanut. Kun aiemmin suunnilleen puolet vastanneista on kannattanut sitä, nyt kannattajia on vain kolmasosa. Ehkä suomalaiset ovat havahtumassa siihen, että Suomesta tehdään koko Euroopan ydinvoimapuistoa, ellemme paina jarrua. Saksassakin ydinvoimalobbarit odottivat, että ydinvoiman alasajo-ohjelma perutaan konservatiivien tultua valtaan, mutta Angela Merkel on tuottanut heille pettymyksen.

Brysselissä on taas aika koleaa ja sateista.

Japanissa on maanjäristyksen takia suuressa ydinvoimalassa suljettu 3 generaattoria.

Kiinan ympäristöongelmat ovat edelleen kovasti tapetilla. Nyt maassa on varoitettu jokien kuivumisvaarasta, ilmastonmuutoksen vuoksi. Jangtsen ja Keltaisenjoen lähteillä olevat suoalueet ovat kutistuneet viimeisten 40 vuoden aikana, Keltaisenjoen yli 10 % ja Jangtsen jopa 29 %.

Myös Intiassa ollaan heräämässä ilmastonmuutokseen. Jo on aikakin, sanon minä, Himalajan jään sulaminen on Intian kannalta tosi vakava asia. Pääministeri Singhin johtama ilmastonmuutosneuvosto on viime perjantaina pitänyt ensimmäisen kokouksensa ja luvannut valmistella kansallisen ilmasto-ohjelman ennen joulukuussa Balilla pidettävää ilmastoneuvottelukokousta. Singh oli todennut, että ilmastonmuutos uhkaa Intiaa monin tavoin, koska maalla on pitkä rannikko, ja lisäksi maa on hyvin riippuvainen monsuunisateista ja Himalajan jäätiköiltä alkunsa saavista joista. Niinpä. Sing muun muassa lupasi, että 6 miljoonaa hehtaaria hakattua metsää istutetaan uudestaan, ja että investointeja päästöttömiin energianlähteisiin lisätään.

USA:n senaatissa on jätetty uusi ilmastolakiesitys. Demokraattisenaattori Jeff Bingaman ja hänen republikaanikollegansa Arlen Specter esittävät hiilidioksidin päästökauppalakia, jolla painettaisiin vuoden 2020 päästöt vuoden 2006 tasolle, ja vuoden 2030 päästöt vuoden 1990 tasolle. Tämä ei kyllä toden totta ole erityisen kunnianhimoinen tavoite, se on kaukana siitä, mihin teollisuusmaiden pitäisi päästä, jotta ilmastonmuutos saataisiin kuriin. Kaiken hupuksi laissa on asetettu hiilidioksidille hintakatto 12 $ tonnilta. Jos siis markkinahinta nousee tämän yli, valtio myy lisää päästöoikeuksia takuuhintaan. Toisin sanoen laki ei oikeasti aseta päästöille kattoa. Monet isot voimayhtiöt ja ammattiliitot, muun muassa hiilikaivostyöläisten liitto, tukevat ehdotusta. Se taitaakin olla lepsuin kaikista USA:n senaatissa jätetyistä ilmastolakiehdotuksista.

Floridan kuvernööri on allekirjoittanut jonkin verran kunnianhimoisemman ilmastolain ja samalla sopimuksen ilmastoyhteistyöstä Saksan ja Britannian kanssa. Lain mukaan Floridan päästöt painetaan vuoden 2000 tasolle vuoteen 2017 mennessä ja vuoden 1990 tasolle vuoteen 2025 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä päästöjä on alennettava jo 80 % verrattuna vuoden 1990 tasoon. Florida haluaa myös ottaa käyttöön Kalifornian säätämän tiukan lain autojen päästöistä. Jokin aika sitten Floridassa pantiin jäihin uuden 800 megawatin hiilivoimalaitoksen rakennussuunnitelma. (Aiemmin tänä vuonna Texasissa peruutettiin 11 uuden hiilivoimalaitoksen rakennushankkeet.)

New Jersey on säätänyt astetta tiukemman päästölain. Sen tavoitteena on vähentää päästöjä 16 % vuoteen 2020 mennessä ja 80 % vuoteen 2050.

Saksa on noin viikko sitten ilmoittanut, että se haluaa yhdistää EU:n hiilidioksidipäästökaupan USA:ssa muotoutumassa oleviin päästökauppajärjestelmiin. Saksan ulkoministeri Steinmeier aikoo matkustaa elokuussa Kaliforniaan neuvottelemaan tästä.

Espanjassa suunnitellaan massiivisia puiden istutuksia maan kasvavien hiilidioksidipäästöjen kompensoimiseksi. Castilla-La Manchassa on jo istutettu miljoona hehtaaria uutta metsää. Myös Madridin kaupunki suunnittelee puolentoista miljoonan puun istuttamista.

Ugandasta tuli hätäviesti, jonka mukaan kolmannes Ugandan linnuista voi menettää pesäpuunsa, jos hallitus toteuttaa suunnitelmansa ja muuttaa suojellun Mabiran metsän sokeriruokoplantaashiksi, biopolttoaineen tuotantoa varten. Suunnitelma vaarantaa myös useita apinalajeja. Uganda sai jokin aika sitten Maailmanpankilta lainan ison vesivoimalan rakentamiseen Niiliin, lähelle Viktoriajärveä. Vastineeksi Uganda lupasi suojella Mabiran metsän. Pitäkööt lupauksensa.

Equdorissakin kampanjoidaan kansallispuiston puolesta. Yasunin kansallispuiston alueelta on löytynyt öljyä, jonka hyödyntäminen tietysti uhkaa suojelualuetta. Ympäristöliike kampanjoi sen puolesta, että öljy jätetään maahan. Sekä Ugandan että Equadorin tapaukset tekee erityisen mielenkiintoiseksi se, että menossa on intensiivinen keskustelu siitä, pitäisikö seuraavaan ilmastosopimukseen luoda järjestelmä, jolla kehitysmaille maksettaisiin siitä hyvästä että ne säilyttävät trooppiset metsänsä. Metsien hävittäminen aiheuttaa nyt parisenkymmentä prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Muun muassa siksi trooppisten metsien suojelu on koko ihmiskunnalle ja koko biosfäärille tärkeää.

Britannian supermarketeissa tehdyn mielipidetiedustelun mukaan 92 % asiakkaista haluaisi vähentää pakkasmateriaalin määrää kaupoisssa ja 93 % halusi lisää kierrätettäviä pakkausmateriaaleja. Hyvä!

Peter Hillary ja Jamling Tenzing, joiden isät Sir Edmund Hillary ja Tenzing Norgay olivat ensimmäiset Mount Everestin huipulle kiivenneet ihmiset, ovat sanoneet, että ilmastonmuutos on runnellut vuoren suunnilleen tuntemattomaksi. Tukileiri, josta Hillary ja Norgay aloittivat kiipeämisensä vuonna 1953, on vajonnut 40 metriä alemmas kuin silloin, 5 320 metristä 5 280 metriin. Jää, jolle leiri on rakennettu, on sulanut niin paljon. Peter Hillary ja Jamling Tenzing arvioivat, että vuorenhuippu voi olla sula vuoteen 2050 mennessä. Kun jää sulaa, muodostuu uusia järviä, jotka jään sulaessa edelleen murtautuvat rinteitä alas miljoonien tonnien vesiputouksina, pyyhkien kyliä ja taloja mennessään.