Ilotulitusjäniksenä

Oli kiva herätä kun ruokailutilakin on valmis, kun sain lattiaan eilen toisen maalikerroksen. Illaksi uskalsimme jo kantaa ruokapöydän takaisin paikoilleen.

En ole ikinä elämässäni ostanut ilotulitteita, mutta Pispalassa näkee ikkunasta uuden vuoden ilotulitusta ilmankin ihan kyllikseen. Saimme siis ilotulitusta toisten siivellä, tai olimme ilotulitusjäniksiä. Ampuminen alkoi sangen aikaisin. Joskus iltaseitsemän hujakoilla kävimme kävelyllä, ja raketteja nousi joka puolelta vaikka kuinka. Jukka oli vähän varuillaan päänsä puolesta, jota peitti pelkkä pipo, minulla oli vanhanaikainen karvalakki. Sanoin Jukalle, että keskiyön lähestyessä tiivistyy, ja niin kävi. Kotimme ikkunasta näimme koko Ala-Pispalan ja Tahmelan alueen ilotulitukset, ja Pyhäjärven yli Pirkkalan, ja vähän Nokian suuntaakin. Onneksi ammunta hiljeni aika pian puolenyön jälkeen.