Ilmoitusvelvollisuus vaalirahasta myös maksajille?

Aamupäivällä minulla ei ollut ennen äänestyksiä kuin yksi kokous. Käytin tilaisuutta hyväkseni ja menin lenkille Orangerien puistoon, joka on aivan parlamentin vieressä, mutta jonne en ole kertaakaan ennen ehtinyt, tai ollut ehtivinäni. Kun taas pääsen kotiin vasta puolen yön tietämissä, ja enemmän kuin normaalin työpäivän verran suttaantuu aikaa lentokoneissa ja –kentillä, on hyvä saada muutakin liikuntaa kuin pyöräily hotellilta parlamentille.

Vaikka ei olekaan kovin lämmintä, kesä on jo pitkällä. Kastanjoiden kukat tippuvat jo. Muun muassa suolaheinät ja leinikit kukkivat.

Olemme saaneet tiedotteen, että Ranskan EU-puheenjohtajuuden ajan Brysselin ja Strasbourgin väliä alkaa liikennöidä erikoisjuna istuntoviikkojen aikana. Jos tämä on mahdollista Ranskan puheenjohtajuuden aikana, miksi se ei ole mahdollista aina? Junan vuoksi charterlentoja Brysselin ja Strasbourgin välillä peruutetaan.

EU:n teollisuuskomissaari Verheugen on St. Petersburg Timesin mukaan kommentoinut Venäjän puun vientitulleja lausumalla, ettei ole hyväksyttävää, kun Suomi ja Ruotsi tuovat Venäjältä puuta halvalla, jalostavat sen rajalla ja sitten myyvät paperin kalliilla takaisin Venäjälle. Hän on myös sanonut, että puun tuojat kohtelevat Venäjää kuin kolmannen maailman maata. Mielenkiintoinen ajatus, että Suomi ja Ruotsi ylipäänsä kykenisivät ”kohtelemaan” Venäjää jotenkin. Mahtaakohan Verheugenilla olla näkemys esimerkiksi siitä, miten Latvia ”kohtelee” Saksaa.

EU:ssa on vuosikaudet puhuttu siitä, että EU:n pitäisi pystyä puhumaan muun maailman suuntaan ”yhdellä äänellä”. Ihan ensiksi siihen pitäisi kyllä kyetä EU:n komission. EU:n virallinen kanta on, että Venäjän asettamat puun vientitullit ovat vastoin WTO:n sääntöjä ja ne pitää poistaa ennen kuin Venäjä voi liittyä WTO:n jäseneksi. On ihan uskomatonta, että EU:n teollisuuskomissaari puhuu muuta. Verheugen ei näköjään välitä normaaleista käyttäytymissäännöistä tuon taivaallista. EU:n kemikaalilakia käsiteltäessä hän tavan takaa puhui komission ehdotusta vastaan, tukien Saksan kemianteollisuuden lobbauskampanjaa. Nyt saksalainen Verheugen viis veisaa Suomen ja Ruotsin teollisuudelle tärkeästä asiasta. Hän ei näköjään välitä mistään muusta kuin suuren Saksan suuryrityksistä. Hänen pitäisi myös tietää aivan hyvin, että on yksin Venäjän omissa käsissä, onko maassa investoinneille suotuisat olot vai ei. Teollisia investointeja kannustaisi esimerkiksi oikeusvarmuus eli se, ettei menestyviksi osoittautuneita investointeja noin vain takavarikoida vallanpitäjien ja heidän kavereittensa haltuun.

Täysistunto otti kantaa muun muassa ruoan hinnannousuun, Burmaan, Kiinan maanjäristykseen ja uraaniaseisiin. Ruoan hintaa koskevassa päätöslauselmassa konservatiiviryhmä EPP esitti muun muassa geenimuunneltujen kasvien suosintaa, korkeampia saastumisrajoja ”gemoille” sekä tuholaismyrkkyjen suosintaa (mikä olisi kannanotto luomua vastaan). Nämä eivät menneet läpi. Läpi meni vihreiden ehdottama kritiikki Maailmanpankkia ja Kansainvälistä valuuttarahastoa kohtaan siitä, että nämä ovat suosineet kehitysmaissa vientisuuntautunutta maanviljelyä, ruoan kotimarkkinoiden kustannuksella. Sen sijaan läpi ei mennyt vihreiden ehdotus, että Kiinan tulisi antaa tietoja järistysalueella sijaitsevista sotilaallisista ydinlaitoksista. Burmasta eli Myanmarista istunto totesi, että jos sotilasjuntta edelleen estää kansainvälisen avun toimittamisen hädänalaisille, se pitää asettaa syytteeseen kansainvälisessä rikostuomioistuimessa.

Päätöslauselma, jossa vaadittiin köyhdytetystä uraanista tehtyjen aseiden kieltämistä, meni läpi äänin 491-18. Parlamentti totesi, että uraaniaseet ovat vaikutuksiltaan umpimähkäisiä, ja vaati EU:n jäsenmaita pidättäytymään niiden käytöstä, ja NATO:a asettamaan uraaniaseille käyttökiellon, ja EU:ta pyrkimään myös näiden aseiden maailmanlaajuiseen käyttökieltoon. Uraaniaseethan ovat aiheuttaneet sekä sotilaille että siviileille vakavia terveyshaittoja. Ne johtuvat sekä uraanin radioaktiivisuudesta että siitä, että uraani on myös myrkyllinen raskasmetalli.

Eläinlääkintää koskevan päätöslauselman yhteydessä äänestettiin kannanotosta eläinkuljetusten yhdeksän tunnin aikarajaksi. Se jäi aika täpärästi menemättä läpi.

Suomen vaalirahoituskeskustelussa professori Jan Sundberg Helsingin yliopistosta on todennut eilisessä Hesarissa, että miespoliitikot saavat helpommin vaalirahaa firmoilta ja etujärjestöiltä kuin naiset. Viime vaaleissa miesten vaalibudjetit olivat keskimäärin yli 5000 euroa isompia kuin naisten. Läpi päässeet miesehdokkaat kampanjoivat keskimäärin noin 40 900 eurolla, naiset 35 300 eurolla. Mielenkiintoista. Vaalibudjettini vuoden 2003 eduskuntavaaleissa oli noin 10 000 euroa. Sami Borg Tampereen yliopistosta kysyy, miksi ylipäänsä tv-vaalimainonta on sallittua, kaikissa maissahan ei ole. Tv-mainontahan on hirmuisen kallista, ja se on pelkkää mielikuvamainontaa. Erinomainen pointti!

Suomessa käydyn keskustelun pohjalta minä ehdotan vaalirahoituslakiin seuraavia muutoksia: 1) Poliittinen tv-mainonta kielletään. Jos se ei onnistu, niin kielletään ainakin yksittäisten ehdokkaiden tv-mainonta. Tällä rajataan vaalikampanjoiden kuluja, tv-mainoksistahan ne tosi isot kulut tulevat. 2) Velvoitetaan ehdokkaat tekemään selkoa kampanjansa tulojen lisäksi kampanjan kuluista. Silloin kampanjoiden kokonaissummaa olisi mahdollista valvoa. Jos esimerkiksi ehdokas sanoo maksaneensa Hesariin viisi ilmoitusta, kun mainoksia on oikeasti ollut kymmenen, asia on helppo tarkistaa. Silloin ehdokkaan olisi vaikea väittää kampanjaansa puolta halvemmaksi kuin se on todellisuudessa ollut. 3) Velvoitetaan myös vaalirahan maksajat, ainakin yritykset ja rekisteröidyt yhdistykset, ilmoittamaan keille ovat maksaneet vaalirahaa. Ehdokkailla ei olisi niin suurta houkutusta pimittää rahoittajiaan, kun asia olisi julkinen myös ”toisesta päästä”. Ja tilintarkastusvelvollisten firmojen ja isojen yhdistysten kynnys rikkoa lakia on korkea, muun muassa siksi, että niiden on käytettävä ammattimaisia tilintarkastajia.

Joukko ympäristöjärjestöjä on julkaissut tutkimuksen, jonka mukaan rikin ja typen oksidien päästöjen vähentäminen isoista voimalaitoksista ja tehtaista tuottaisi Euroopan maille hyvin merkittävän terveyshyödyn, jolla olisi myös suuri taloudellinen arvo. Jos Euroopan saastuttavimmissa laitoksissa otettaisiin käyttöön paras olemassa oleva tekniikka (BAT, best available technology), ilman saasteet vähenisivät dramaattisesti.