Ilmastonsuojeluun tarvitaan lisää johdonmukaisuutta ja konkretiaa

Puhe hallitusohjelmasta eduskunnan täysistunnossa 2.6.2015
Arvoisa puhemies, vaikka edustankin oppositiopuoluetta, totean että hallitusohjelmaan sisältyy koulutuksen ja sosiaaliturvan leikkauksien ohella myös joitakin hyviä tavoitteita.
Yksi hyvä tavoite on luopua kivihiilen käytöstä ja puolittaa öljyn käyttö ensi vuosikymmenen kuluessa. Mutta jotta Suomi voisi oikeasti nousta ilmastonsuojelun ja uuden energiatekniikan kärkimaiden joukkoon, tarvitaan paljon selkeämpiä tavoitteita ja konkreettisempia toimia.
Ohjelma asettaa ilmastopolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi teollisuuden kilpailukyvyn turvaamisen, mutta jättää rivin väliin – jos edes sinne – itse ilmastonmuutoksen hillitsemisen. Se, millaisia päästövähennyksiä hallitus tavoittelee, jää epäselväksi, lukuunottamatta niitä jotka on jo päätetty EU:ssa. Sitä hallitus ei kerro, että EUn ja muun maailman valtioiden tähän mennessä lupaamat päästövähennykset eivät riitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen alle 2 asteeseen.
Ohjelma jättää epäselväksi myös, ymmärtääkö hallitus, että teollisuuden kilpailukyky turvataan parhaiten asettamalla päästövähennyksille kunnianhimoiset tavoitteet ja kannustamalla kaikkia, niin kansalaisia kuin yrityksiä ja kuntia, investoimaan uusiin puhtaisiin ratkaisuihin ja luomalla näin kotimarkkinat kotimaiselle ilmasto- ja ympäristöteknologian osaamiselle. Monista ohjelman kohdista tulee vaikutelma, että hallitus päinvastoin uskoo vanhaan perättömään väitteeseen siitä että ilmastonsuojelu uhkaisi teollisuuden kilpailukykyä.
Painokkaimmin hallitus lupaa edistää nestemäisiä biopolttoaineita ja mainitsee erikseen hevosenlannan polton. Samalla hallitus ei halua luopua turpeesta, leikkaa tuulivoimatavoitetta ja lupaa etsiä kaikki porsaanreiät EU:n energiatehokkuusnormeista lipsumiseksi.
Biokaasun ja liikenteen biopolttonesteiden, edistäminen on sinänsä hyvä asia, mikäli raaka-aineet on tuotettu kestävästi. Mutta sen kannalta, miten parannetaan suomalaisen yitysten pärjäämistä energiatekniikan viennissä, paljon tärkeämpiä ovat energiatehokkuus, tuulivoima, aurinkoenergia ja älykkäät sähköverkot. Kaikkien näiden maailmanmarkkinat ovat isot ja kasvavat nopeasti.
Näissä, Suomen kilpailukyvyn, työllisyyden ja viennin kannalta keskeisissä asioissa hallituksen aikeet ovat paljon epäselvemmät, osittain hallitus lupaa jopa taaksepäin menoa.
Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ylivoimaisesti tärkein asia on energiatehokkuus. Se on myös suomalaisen ympäristöteknologian suurin teknologia-alue, sekä liikevaihdon että alalla toimivien yritysten määrällä mitattuna. Miten hallitus kehittää energiatehokkaiden ratkaisujen kotimarkkinoita? Lupaamalla etsiä kaikki porsaanreiät EUn energiatehokkuusnormeista lipsumiseksi.
Tuulivoima on 2000-luvulla EU-alueella kasvanut enemmän kuin mikään muu sähköntuotantomuoto ja koko maailmassa noin 30-kertaistunut. Jopa Kiinassa tuotetaan jo tuulivoimalla enemmän sähköä kuin ydinvoimalla. Tuulivoimaa hallitus ”edistää” leikkaamalla Suomen tuulivoimatavoitetta.
Ymmärrän osan siitä kritiikistä, jota tuulivoiman syöttötariffiin on kohdistettu, ovathan tuulivoimateknologian hinnat laskeneet nopeammin kuin syöttötariffia säädettäessä oletettiin. Johdonmukaisempaa olisi ollut reagoida tähän alentamalla uusien tuulivoimaloiden syöttötariffia. Esimerkiksi Saksassa tarkistetaan syöttötariffin tasoa nykyisin monta kertaa vuodessa, juuri siksi että uuden energiateknologian hinnat alenevat.
Hallitusohjelma jättää täysin arvailujen varaan, kannustetaanko tuulivoimainvestointeja muulla tavalla, vai annetaanko tämän alan kuolla heti kun se viimeinkin on päässyt myös Suomessa vauhtiin. Muistutan, että suomalaiset yritykset tarvitsevat vientiponnistelujensa tueksi kotimaisia investointeja, joilla ne voivat näyttää osaamisensa.
Maailmassa nopeimmin kasvava energiamuoto on aurinkoenergia, joka on 2000-luvulla paljon enemmän kuin satakertaistunut. Mutta siitä hallitusohjelma vaikenee täysin. Toivon vilpittömästi, että energia-asioista vastaava ministeri Olli Rehn toimii viisaammin kuin hallitusohjelmasta voisi päätellä. Esimerkiksi Tanskassa on jo tavanomaista, että kaukolämpöä tuottavat laitokset ovat useiden teknologioiden hybridejä, yhdistelmiä, jotka muun muassa hyödyntävät aurinkolämpöä aina, kun sitä taivaalta tulee.
Aurinkoenergialla on keskeinen merkitys maailmalla käynnistyneessä uuden energiatekniikan vallankumouksessa, jonka tekijöitä ovat tavalliset perheet, pienyritykset, viljelijät. Yhä useammassa maassa tavallinen kuluttaja saa sähköä halvemmalla oman katon aurinkopaneelista kuin ostamalla sitä verkosta. Sähkön kuluttajista tulee myös sen tuottajia. Tämä tulee mullistamaan sähkönjakelun liiketoimintana ja tekee älykkäät sähköverkot välttämättömiksi. Tämä tarjoaa ison tilaisuuden suomalaiselle osaamiselle – jos osaamme luoda sähköverkon älykkäille ratkaisuille kotimarkkinat. Hallitusohjelma mainitsee kyllä älykkäät sähköverkot, mutta ei energiapolitiikan vaan oudosti asuntopolitiikan kohdalla.
Myös Suomen pitää ottaa kansalaiset mukaan tekemään energiaremonttia. Se voidaan tehdä esimerkiksi siirtymällä sähkön nettomittaukseen, jossa kuluttaja maksaa vain verkosta ostamansa ja siihen syöttämänsä sähkön erotuksesta.
Arvoisa puhemies, uhka itsenäisen ympäristöministeriön lakkauttamisesta ei toteutunut, mistä tietenkin olen iloinen. Sen sijaan yhdistettiin maatalous- ja ympäristöministerin henkilö. Tämä tehtävä tulee olemaan hyvin vaikea. Toivon hartaasti että ministeri Kimmo Tiilikainen osaa puolustaa yhteistä etua ja ympäristönsuojelua aivan vastakkaisen lobbauksen paineessa, joka tulee olemaan kova.