Ilmastonsuojelu ja suunnittelijan vastuu

Lapin radiolle 16.8.07

Heinä-elokuun vaihteessa olin mieheni kanssa perinteiseen tapaan vaelluksella. Useimmiten olemme kulkeneet rinkkoinemme Utsjoen Pulmankijoen sivujokien varsia, mutta tällä kertaa menimme Norjan Finnmarkiin, kun sinne sai pitkästä aikaa kalastuslupia.

Jätimme auton hotellille Utsjoelle ja menimme taksilla polun päähän. Taksinkuljettaja oli Nuorgamista ja kertoi, että siellä tunturimittarit ovat tuhonneet tunturikoivikoita laajalta alueelta. Edelliskesänä näimmekin näitä tuhoja Tenojoen molemmin puolin, mutta kuljettaja kertoi Nuorgamin maiseman näyttävän nyt vielä paljon pahemmalta.

Yksi syy tunturimittarin leviämiseen ovat leudot talvet. Perinteisesti kovat talvipakkaset ovat pitäneet tuholaisten kantaa kurissa, leutona talvena ne pärjäävät hyvin.

Ilmastonmuutos siis suosii tunturimittaria. Ruotsissa mittarituhot liitetäänkin usein ilmastonmuutokseen, Suomessa tätä yhteyttä mainitaan harvoin. Ruotsalaisraporteissa ilmastonmuutokseen liitetään myös etelämpänä yleistyvä vitsaus, puutiaisaivokuume eli Kumlingen tauti.

Tunturimittarituhot ja Kumlingen tauti ovat pieniä esimerkkejä asioista, joiden kaltaisia ilmastonmuutos on tuonut ja tulee tuomaan meille ja muualle. Isommassa pulassa ovat tietysti esimerkiksi ne parikymmentä miljoonaa aasialaista ihmistä, jotka elokuun alussa joutuivat pakenemaan kodeistaan tulvien vuoksi.

Vaikka ilmastosta ja ilmastonsuojelusta puhutaan nykyisin tosi paljon, itselläni on tunne, että liian harvassa paikassa asia on kunnolla sisäistetty.

Jonkin verran puhutaan siitä, että jokainen ihminen voi omassa elämässään esimerkiksi säästää energiaa. Mutta erilaiset vekottimethan sitä energiaa kuluttavat ja insinöörit suunnittelevat niitä. Ei alkuunkaan riitä, että erityisen innokkaita idealisteja varten suunnitellaan erityisiä ekoratkaisuja. Ihan tavalliset asiat, kuten tavalliset talot ja vimpaimet pitää suunnitella fiksummin.

Otetaan esimerkiksi digiboksit. Kun Yleisradion päättäjät määräsivät analogiset lähetykset lopetettaviksi, he tuskin ajattelivat sähkönkulutusta. Syyskuun alkuun mennessä Suomen koteihin pitää olla hankittuna 2,4 miljoonaa digiboksia. Keskimääräinen boksi kuluttaa valmiustilassa 15 wattia. Jos kaikki suomalaiset pitävät boksinsa yötä päivää valmiustilassa, kuten veikkaan useimpien tekevän, niin pelkkien digiboksien valmiustilan ylläpito vaatii joka hetki 36 megawattia, suunnilleen Kemijoen Porttipahkan vesivoimalan verran. Vuodessa kuluu sähköenergiaa saman verran kuin 19 000 sähkölämmitteistä omakotitaloa kuluttaa.

Niin kauan kuin laki ei sitä vaadi, laitteiden suunnittelijat näköjään viis veisaavat energian säästöstä.

Hyvä esimerkki siitä, miten lailla voidaan vaikuttaa, ovat kodinkoneiden energiamerkinnät. Riittävän moni kuluttaja katsoo energiamerkintää ja niinpä sen myötä jääkaappien, pakastimien ja pesukoneiden energiapihiydestä on tullut tärkeä tuotekehityskriteeri. Vuonna 2000 pääkaupunkiseudun kaupoissa myytävistä jääkaapeista vain joka viides kuului parhaaseen eli A-luokkaan ja noin kolmannes energiaa törsääviin C- ja D-luokkiin. Viime vuonna C- ja D-luokan jääkaappeja ei ollut myynnissä enää lainkaan, yli 90 % kuului A-luokkaan ja reilu viidesosa jopa A+-luokkaan. Näin valtava muutos tapahtui siis kuudessa vuodessa.

Mutta viihde-elektroniikkaa energiamerkinnät eivät koske. Niinpä uudet taulutelevisiot kuluttavat sähköä enemmän kuin vanhat töllöt.

Vielä enemmän sähköä törsääntyy tyhjillä kesämökeillä, jotka pidetään läpi talven lämpiminä. Vuosikausia on jo tunnettu tekniset ratkaisut, joilla vesijohdot ja -vessa pärjäävät, vaikka tyhjän mökin antaisi olla kylmänä. Lämmönhän saa puhelimella päälle pari päivää ennen kuin mökille menee. Mutta näitä vehkeitä ei kaupata, koska tuhlaavatkin ratkaisut käyvät kaupaksi. Niinpä talvipakkasilla melkein Loviisan toisen ydinvoimalan sähkö kuluu Suomen tyhjien kesämökkien pitämiseen lämpiminä.

On tärkeää, että itse kukin kiinnittää valinnoissaan ja elämäntavoissaan huomiota energian säästöön ja ilmastonsuojeluun muutenkin. Mutta isot energian säästöt eivät toteudu ilman että me insinöörit suunnittelemme talot ja vimpaimet, pelit ja pensselit nykyistä fiksummin.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA on laskenut, että nykymenolla teollisuusmaissa tarvitaan vuonna 2020 sähkövoimalaitostehoa 20 tuhatta MW pelkästään sähkölaitteiden valmiustilojen ylläpitämiseen. Tämä on 20 tosi ison ydinvoimalaitoksen verran

EU:n komissio valmistelee lakiesitystä, jonka mukaan uusien sähkölaitteiden valmiustila ei saisi ylittää yhtä wattia. Tarvittava tekniikka on jo olemassa. Minä ainakin kannatan lämpimästi.