Millainen maailma voisi olla vuonna 2030-2040, jos ilmastonsuojelutoimet toteutetaan?
Esimerkiksi tällainen:
Sähkötuotanto perustuu pääosin uusiutuvaan energiaan. Koko Eurooppa (samoin koko USA) on yhdistetty ”superverkolla” eli suurjännitetasavirtaverkolla, joka siirtää sähköä vähin häviöin maasta toiseen, jopa Euroopan laidalta toiselle. Kun Atlantilla ja Itämerellä rannoilla tuulee, tuulivoimasähköä käyttää koko Eurooppa. Myös Välimeren ympärillä tuotettua aurinkosähköä käytetään koko Euroopassa. Kodeissa, toimistoissa ja tehtaissa älykkäät sähkölaitteet tunnistavat milloin verkossa on yli- tai alikuormitusta. Esimerkiksi jääkaapit ja pesukoneet käynnistyvät silloin, kun verkossa on alikuormitusta ja sähkö on halpaa. Henkilö- ja pakettiautot ovat sähköautoja. Niiden akut osallistuvat sähköenergian varastointiin ja verkon säätöön. Kun auto pysäköidään ja kytketään töpseliin, ohjelmoidaan tietokoneelle seuraava lähtöaika, jotta auto tietää milloin akun tulee olla täynnä. Muun ajan auto voi ostaa ja myydä sähköä sen mukaan mikä verkossa on sähkön hetkellinen hinta.
Useimpien rakennusten katoilla on aurinkopaneelit, joilla tuotetaan rakennuksessa tarvittava lämmin vesi ja/tai sähköä. Uudet rakennukset on jo kauan tehty nollaenergia- tai plussaenergiataloiksi, jotka kuluttavat vuodessa korkeintaan saman verran energiaa kuin talokohtaiset aurinkopaneelit tai katoille sijoitetut pystyakseliset tuuliturbiinit tuottavat. Myös vanhoja taloja on korjattu nollaenergia- ja plussaenergiataloiksi.
Kaupungeissa on hyvät joukkoliikenneyhteydet, samoin hyvät kävely- ja pyörätiet. Pyöräteillä näkyy paljon myös sähköpyöriä, joilla heikkokuntoisemmatkin pääsevät helposti ylämäkeen.
Liikennevallankumouksen johdosta melu ja pakokaasut eivät enää hallitse kaupunkeja, vaan niistä on tullut paljon entistä viihtyisämpiä.
Kaupunkien välit kuljetaan pääosin junilla, samoin rahtiliikenne kulkee pääosin raiteilla ja vesillä. Luotijunat ovat korvanneet suurimman osan Euroopan sisäisestä lentoliikenteestä. Helsingistä pääsee junalla yhdessä yössä Berliiniin Rail Balticaa myöten.
Lentokoneet kulkevat vielä nestemäisellä polttoaineella. Sitä valmistetaan pääasiassa levistä, jota tuotetaan kaupunkien ja tehtaiden jätevedenpuhdistamojen yhteyteen rakennetuilla leväfarmeilla. Polttoainetta on silti sen verran niukasti ja lennot vastaavasti sen verran hintavia, että lomamatkoja lentokoneella ei tehdä joka vuosi. Kansainvälisistä kokouksista valtaosa käydään etäkokouksina Internetin kautta.
Sanomalehdet on aikoja sitten korvattu kelmuilla, joihin voi ladata netistä päivän lehden. Kelmut ovat biomuovia. Erilaisten biomateriaalien, kuten biomuovien ja lääkkeiden tuotannosta on tullut Suomen metsäteollisuuden päätuote.
Lihansyönti on vähentynyt, erityisesti naudanlihan. Sen on paljolti korvannut keinoliha, joka tuotetaan ravinneliuoksessa kasvavilla soluviljelmillä. Sen tuottamiseen tarvitaan paljon vähemmän peltopinta-alaa kuin perinteisen lihan. Keinolihan ja palkokasvien ohella tärkeää valkuaisravintoa on kala. Maa-alueille on rakennettu isoja kalankasvattamoja, joiden jätevedet puhdistetaan tehokkaasti vastaavaan tapaan kuin tehtaiden ja kaupunkienkin jätevedet. Valtamerien kalakannat on elvytetty, kansainvälisin sopimuksin on päätetty kalastuskiintiöt, jotka estävät kalakantojen pienenemisen ja rajoituksia valvotaan tehokkaasti.