Taloustieteilijät, jotka ovat analysoineet sitä, miten ilmastoa kyetään suojelemaan kansantalouden kannalta fiksuimmin ja edullisimmin, sanovat että tärkein asia on antaa päästöille markkinahinta joko päästöveroilla tai päästökaupalla. Tämä kannustaa investoimaan energian säästöön ja puhtaisiin energiaratkaisuihin. Kun uuden tekniikan kysyntä kasvaa, yksikköhinnat halpenevat ja myös teknisten ratkaisujen kehitys vauhdittuu.
EU:ssa päästövähennysten keskeinen keino on hiilidioksidin päästökauppa, jossa eniten hiilidioksidia tupruttavat tehtaat ja voimalaitokset saavat päästökiintiön, jonka ne saavat ylittää vain ostamalla lisää päästöoikeutta.
Päästökaupan säännöt uusittiin osana EU:n ilmasto- ja energialakipakettia. Uudet säännöt astuvat voimaan vuoden 2013 alusta. Silloin sähköyhtiöt tulevat siirtymään maksullisiin, huutokaupalla jaettaviin päästöoikeuksiin, lukuun ottamatta uusien jäsenmaiden, kuten Puolan, vanhoille voimalaitoksille annettua määräaikaista poikkeusta. Muut alat, kuten paperitehtaat, öljynjalostamot, metallisulatot ja sementtitehtaat, tulevat siirtymään asteittain päästöoikeuksien huutokauppaan. Ne saattavat saada päästöoikeutensa myös ilmaiseksi, jos ei synny riittävän kattavaa kansainvälistä ilmastosopimusta, joka takaisi tasapuolisen kilpailuasetelman.