Noin viidesosa globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä tulee metsien, ennen muuta trooppisten metsien hävittämisestä ja muista maankäytön muutoksista, kuten peltojen raivaamisesta. Se on suunnilleen yhtä paljon kuin liikenteen osuus.
On siis tärkeää, että kansainvälisin sopimuksin luodaan järjestelmä, joka palkitsee metsien säilyttämisestä metsinä ja kannustaa kehittämään uusia tapoja hyödyntää trooppisia metsiä taloudellisesti, esimerkiksi lääkekasvien lähteinä, ja lisäksi kannustaa sellaisiin viljelymenetelmiin, jotka lisäävät eivätkä vähennä maaperään sitoutuneen hiilen määrää.
Trooppisissa metsissä on mitä todennäköisimmin vielä paljon lääkkeitä ja niihin verrattavaa löydettävää – ellei metsiä ehditä ensin tuhota. Metsien suojelu ei kuitenkaan voi korvata teollisuuden, energiantuotannon ja liikenteen päästövähennyksiä.
Myös ruoan tuotanto on merkittävä kasvihuonekaasujen lähde. Nautojen ja muiden märehtijöiden ruoansulatus tuottaa metaania, joka on noin 20 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Ruokavalio, jossa on vähemmän lihaa, erityisesti naudanlihaa, on ilmastoystävällinen valinta, myös siksi että lihakilon tuottamiseen tarvitaan useita kiloja rehua. Mitä kasvispainotteisempi on ruokavalio, sitä pienemmällä peltoalalla ihmiset kyetään ruokkimaan.