Ilmastonmuutos pienentää lämpimillä seuduilla viljasatoja ja pahentaa pulaa makeasta vedestä sekä vahingoittaa metsiä, kalavesiä ja koralliriuttoja. Monet trooppiset taudit, kuten malaria, leviävät uusille alueille. Rajuilmat, tulvat ja kuivuuskaudet yleistyvät.
Pahiten ilmastonmuutoksen seurauksien ennustetaan osuvan ainakin alkuvaiheessa Afrikkaan, joka on ennestään maanosista köyhin. Afrikka tuottaa ilmastonmuutosta aiheuttavista päästöistä vain 2 %.
Lämpenemisen ennustetaan vähentävän viljasatoja erityisesti trooppisilla ja subtrooppisilla leveysasteilla, joilla on monia väkirikkaita maita, kuten Intia. Väestönkasvun vuoksi ruoan kysynnän maapallolla arvioidaan kaksinkertaistuvan seuraavien 30-40 vuoden aikana. Mutta toisaalta Afrikan ja Latinalaisen Amerikan viljasatojen arvioidaan heikkenevän tällä vuosisadalla ilmastonmuutoksen vuoksi 30 %.
Myös janoisten määrä kasvaa. Nyt noin viidennes ihmiskunnasta eli 1,3 miljardia elää vailla puhdasta juomavettä. Vuoteen 2025 mennessä vesipulan vaivaamien maiden määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan pelkän väestönkasvun ja talouskasvun vuoksi. Ilmastonmuutos pahentaa tilannetta. Jopa 2 miljardia ihmistä saattaa joutua kärsimään vesipulasta.
Nälkä, jano, peltojen kuivuminen, sääkatastrofit ja rannikkoalueiden peittyminen meren voivat ajaa sadat miljoonat ihmiset ympäristöpakolaisiksi.
Malarian ennustetaan leviävän Afrikan ylängöille ja Euroopan sekä Yhdysvaltojen eteläosiin. Nykyisin ihmiskunnan enemmistö asuu alueilla, joilla malarialoinen ei menesty. Ilmastonmuutos voi muuttaa tilanteen. Myös denguekuumeen ja bilhartsian ennustetaan leviävän.
Meren pintaa nostaa sekä meren lämpölaajeneminen että mannerjäätiköiden sulaminen. IPCC ennustaa meren pinnan nousevan tällä vuosisadalla ainakin 8-88 cm. Näissä luvuissa ei ole otettu huomioon mannerjäätiköiden sulamisen vaikutusta, koska sen mallintaminen on vaikeaa. Saksalaisen Potsdam-instituutin alkuvuonna 2009 julkaiseman tutkimuksen mukaan merenpinta voi hyvinkin nousta metrin vuoteen 2100 mennessä.
Nykyisestä ihmiskunnasta kolme neljäsosaa asuu alle 60 kilometrin päässä merestä. Pääosa maailman miljoonakaupungeista sijaitsee merenrannoilla. Kolmannes pelloista on alle 5 metrin korkeudella merestä. Metrinkin nousu aiheuttaisi dramaattisia seurauksia muun muassa pohjavesien suolaantumisen vuoksi.
Merenpinnan nousu puolella metrillä ajaisi evakkoon kuudenneksen Egyptin väestöstä ja altistaisi eri puolilla maailmaa 92 miljoonaa ihmistä hirmumyrskyjen aiheuttamille tulville. Jos meren-pinta nousee metrin, kuudesosa Bangladeshista hukkuu ja Marshall-saarista peräti neljä viidesosaa. Haavoittuviin alueisiin kuuluu myös Florida.
Jos maapallo lämpenee joitakin satoja vuosia, meren lämpölaajeneminen voi jatkua tuhat vuotta ja jäätiköiden sulaminen vieläkin pidempään.
Jos Grönlannin jäätikkö sulaisi, merenpinta nousisi noin 7 metriä. Saman verran merenpinta voi pitkällä aikavälillä nousta, jos maapallo lämpenee 1,5 astetta. Myös rajujen trooppisten hirmumyrskyjen ennustetaan yleistyvän. Trooppinen hirmumyrsky voi muodostua vain, jos meren pinta on vähintään 26-asteinen.
Maailman terveysjärjestö WHO arvioi jo 2000-luvun alussa, että ilmastonmuutos tappaa 160 000 ihmistä vuodessa. Vuoden 2003 elokuun helleaalto tappoi Euroopassa yli 30 000 ihmistä ja se oli maanosassamme suurin siviiliväestöön kohdistunut katastrofi toisen maailmansodan jälkeen. Lämpeneminen lisää ja pidentää sietämättömän kuumia hellejaksoja. Tukahduttava kuumuus riittää tappamaan ja sairastuttamaan ihmisiä, joilla ei ole varaa ilmastoituihin koteihin ja työpaikkoihin.
Kun säät lämpenevät, monet vedessä elävät taudinaiheuttajat kuten kolera viihtyvät entistä paremmin. Viljavuuden heikkeneminen tiheään asutuissa maissa tulee lisäämään nälkää ja aliravitsemuksesta johtuvia sairauksia. Monet suuret joet saavat alkunsa vuoristojäätiköiltä.
Etelä-Aasian suuret joet, kuten Indus, Ganges, Mekong, Jangtse ja Keltainen joki alkavat Himalajalta. Sen jäätiköiden kutistuminen voi johtaa siihen, että nämä joet voivat kuivua osaksi vuotta. Se vaikuttaisi dramaattisesti koko Etelä-Aasian maanviljelykseen. Vuoristojäätiköiden kutistuminen vaikuttaa jokiin kaikissa maanosissa.
