Ilmastonmuutos muuttaa kaiken – aivan kaiken
Ilmastonmuutos. Koska se muuttaa kaiken.
Näin vastasi USA:n entinen presidentti Bill Clinton 12 vuotta sitten Tampere-talossa kysymykseen, mikä tulee muuttamaan maailman taloutta eniten.
Ihminen on lajina noin 200 000 vuotta vanha. Hiilidioksidin ja muiden maapalloa lämmittävien kaasujen määrä ilmakehässä on suurempi kuin ainakaan 800 000 vuoteen, todennäköisesti miljooniin vuosiin.
Seurauksista on näkyvissä vasta alku. Olemme muuttamassa planeettaamme toisenlaiseksi kuin millä Homo sapiens -laji koskaan on elänyt.
Tämän kesän tukalat helteet toivottavasti kertovat viimeisellekin epäilijälle, että ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset osuvat myös meihin.
Tähänastinen ilmastonmuutos, noin yksi aste, on vähintään kaksinkertaistanut koetun kaltaisen helleaallon todennäköisyyden. Lämpöennätyksiä on rikottu ympäri maailmaa. Tiedelehti Naturessa viime kesänä julkaistun tutkimuksen mukaan tätä menoa vuonna 2100 kolme neljästä maailman ihmisestä tulee asumaan maissa, joissa on ihmisille hengenvaarallisen kuumaa vähintään 20 päivänä vuodessa.
Joko murramme perustan, jolla ihmiset elävät ja yhteiskunnat toimivat tai sitten muutamme tapamme tuottaa energiaa ja liikkua sekä teemme muitakin isoja muutoksia, esimerkiksi siirrymme kuluta ja heitä pois -taloudesta kiertotalouteen.
Ilmastonsuojelu pitää ottaa poliittisen päätöksenteon keskiöön. Myös yrityksissä, virastoissa ja kaikkialla ilmastoratkaisujen kehittämisen ja käyttöönoton pitää kuulua toiminnan ytimeen. Se ei saa olla jotain, joka muistetaan, kunhan varsinaisilta töiltä ehditään.
Suomen tulee ajaa päästörajojen tiukentamista sekä EU:ssa että koko maailmassa sellaisiksi, että ne vastaavat ilmastonmuutoksen hillitsemistä 1,5 asteeseen. Pariisin sopimukseen sisältyvät valtioiden sitoumukset eivät tähän riitä.
Jos tulevaisuudessa on historiankirjoitusta, ihmetellään, miksi ilmastonmuutos päästettiin pidemmälle kuin olisi tarvinnut, vaikka oli tieto ja teknologiat olivat olemassa. Ilmastonsuojelu tarkoittaa investointeja, joilla on hinta. Mutta se on pieni murto-osa pahenevan ilmastonmuutoksen kustannuksista.
Kansallinen etu on kehittää ratkaisuja, joita koko ihmiskunta tarvitsee. Suomalainen ympäristöteknologia on jo nyt merkittävä vientiala. Voimme tehdä siitä vielä suuremman.
Ilmastonsuojelussa pitää onnistua. Muutoin kaikki muut yhteiskunnalliset tavoitteet menettävät merkityksensä.
Mielipidekirjoitus julkaistu Aamulehdessä 12.8.2018